Dynasty tietopalvelu
Sipoon kunta RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://sipoofi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://sipoofi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Valtuusto
Esityslista 16.11.2026/Asianro 18


Liitteet
Numero Otsikko
- Liite 1Liite 1 - Talousarvio 2027
(pdf 3.31 mb)
- Liite 2Liite 2 - Äänestystiedot kh 19.10.2026 § 264
(pdf 167.71 kb)

Kokousasian teksti

 

 

V. 2027 talousarvio ja v. 2027–2029 taloussuunnitelma

 

Kunnanhallitus 19.10.2026 § 264 

 

Valmistelija: Talousjohtaja Aleksi Heikkilä, aleksi.heikkila(at)sipoo.fi

Kuntalain keskeiset säännökset

Kuntalain (410/2015) 110 §:n 1 momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Sanotun pykälän 2 momentin mukaan talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Edelleen pykälän 3 momentin (muut. 419/2021) mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Kuntarakennelaissa tarkoitetun uuden kunnan alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Vielä pykälän 4–5 momentin mukaan talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Talousarviokehys ja valiokuntavaihe

Kunnanhallitus hyväksyi 15.6.2026 (157 §) tekemällään päätöksellä vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2027–2029 taloussuunnitelman kehykset ja antoi toimialoille tehtäväksi valmistella suunnitelman talouden sopeuttamiseksi. Kehyksen yhteydessä tarkasteltiin kunnan konsultointiyhtiö Finwise Advisors Oy:ltä tilaamaa selvitystä kunnan talouden suunnasta ja tarpeellisista toimenpiteistä. Selvitystyössä laadittu raportti valmistui 3.5.2026 ja se esiteltiin valtuustolle 1.6.2026.

Talousarviokehykseen sisältyy talouden sopeuttamistavoitteet kullekin toimialalle ja kullekin suunnitelmakauden vuodelle 2027–2029. Sopeuttamistavoitteet on määritelty ulkoisten toimintakulujen vähennyksenä suhteessa vuoden 2026 talousarvioon. Kehyksen mukaan vuonna 2027 kunnanhallituksen osuus sopeuttamistoimista on 50 000 euroa, konsernipalveluiden 100 000 euroa, arjen ja vapaa-ajan toimialan 500 000 euroa, varhaiskasvatustoimialan 350 000 euroa, koulutustoimialan 750 000 euroa ja yhdyskunta- ja ympäristötoimialan 450 000 euroa eli yhteensä 2 200 000 euroa.

Talousarviovalmistelun valiokuntavaihe päättyi lokakuun alkupäivinä 2026, jolloin toimialojen ja Sipoon Vesi -liikelaitoksen talousarvioesitykset oli käsitelty valiokunnissa ja liikelaitoksen johtokunnassa. Päätösten mukaiset toimialojen talousarvioesitykset eivät kaikilta osin vastaa kunnanhallituksen antamia talousarviokehyksiä. Joiltakin osin talousarvioesitykset ylittävät kehykset sangen merkittävästikin. Syynä ylityksiin on ensisijaisesti se, että sopeuttamistavoitteita pidetään käytettävissä oleviin keinoihin nähden suurina.

Rakenteellisia muutoksia

Kunnan talousarvion rakenteeseen on tarkoitus tehdä eräs merkittävä muutos vuodelle 2027. Muutoksessa kunnan maksuosuudet kuntien yhteistoiminnan menoista siirretään toimialojen määrärahoista kunnanhallituksen määrärahoihin. Muutos koskee maksuosuuksia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymästä (HSL), Porvoon ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta ja Keravan–Sipoon työllisyysalueesta. Vastaava muutos toteutetaan myös Kansaneläkelaitokselle maksettavien työttömyysturvaetuuksien kuntaosuuksien suhteen.

Muutokset supistavat arjen ja vapaa-ajan toimialan sekä yhdyskunta- ja ympäristötoimialan määrärahoja ja lisäävät kunnanhallituksen määrärahoja. Ensisijaisena perusteena on pyrkimys välttää tilannetta, jossa toimialan määrärahat ylittyisivät toimialan koko talousarvioon nähden mahdollisesti erittäinkin merkittävästi täysin toimialasta riippumattomista syistä.

Kunnanjohtajan esitys

Valiokuntavaiheen jälkeen on valmisteltu kunnanjohtajan talousarvioesitys. Se poikkeaa valiokuntien talousarvioesityksistä ensinnäkin siten, että investointien yhteissumma on pienempi. Myös osa käyttötalousosan määrärahoista on pienempiä. Esitys ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan kehyksen mukainen.

Kunnanjohtajan talousarvioesityksen mukaan vuonna 2027 emokunnan tilikauden tulos on 1 672 000 euroa alijäämäinen ja tilikauden alijäämä on 472 000 euroa. Myös vuodet 2028–2029 ovat alijäämäisiä. Kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää 42 770 537 euroa, joten tilanne ei vaadi välitöntä tasapainotusta. Tasapainottamista tavoittelevat toimenpiteet on kuitenkin aloitettu ja niitä on jatkettava määrätietoisesti.

Talousarvion investointiosassa ja siihen liittyvässä investointisuunnitelmassa on esitetty emokunnan ja Sipoon Vesi -liikelaitoksen bruttoinvestoinnit vuosina 2027–2029. Investointien yhteissumma ylittää talousarviokehyksessä annetun summan.

Kunnanjohtajan talousarvioesityksessä bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksiin ovat 24 660 000 euroa (kehyksessä 24 905 000 euroa), Sipoon Vesi -liikelaitoksen bruttoinvestoinnit 4 990 000 euroa (kehyksessä 4 000 000 euroa), investoinnit irtaimeen omaisuuteen 1 319 500 euroa (kehyksessä 180 000 euroa), maanostot 1 500 000 euroa (kehyksessä 1 500 000 euroa) sekä osakkeiden ja osuuksien netto-ostot nolla euroa (kehyksessä nolla euroa). Investointien yhteissumma on siten 32 469 500 euroa (kehyksessä 30 585 000 euroa).

Investointisummaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat erityisesti Nikkilän kartanon keskuksen (NG8) alueen toteuttamisen edellyttämät vesihuollon ja muut investoinnit. Muita uusia investointieriä ovat muun muassa Boxin työpaikka-alueen tonttikaupoista seuraavat infrainvestoinnit (ks. valtuuston päätös 5.10.2026, 71 §) ja Kuntalan kampuksen muutostöihin liittyvät irtaimen investoinnit (ks. kunnanhallituksen päätös 28.9.2026, 246 §). Investointisummaan kuuluu myös merkittäviä muita eriä, joista valtaosaan kunta on kuitenkin jo sitoutunut. Tällaisia ovat esimerkiksi useat NG8:n osa-alueet, Metsärinne (M65), Taasjärven itäpuoli (T6), Söderkulla skola, Miilin liikuntahalli sekä maantien 170 jalankulku- ja pyöräilyväylää ja liittymää koskeva hanke.

Investointisumman suureneminen vaikuttaa kunnan lainanottoon. Kunnanjohtajan talousarvioesityksen mukaan vuonna 2027 lainanlyhennykset pitkäaikaisista lainoista ovat 21 577 000 euroa. Investointien ja lainanlyhennysten rahoittamiseksi on talousarviovuodelle budjetoitu pitkäaikaisten lainojen lisäystä 47 000 000 euroa. Kunnan lainakanta siis kasvaa 25 423 000 euroa vuoden aikana. Lainakannan arvioidaankin olevan 163 000 000 euroa vuoden 2027 lopussa ja jopa 195 000 000 euroa vuoden 2029 lopussa. Velkaantumista kuvaavia lukuja on pidettävä hyvin huomattavina.

Kunnan rahoituskulut kasvavat taloussuunnitelmakaudella merkittävästi. Korkomenojen arvioidaan vuonna 2027 olevan jo noin 3 831 000 euroa, kun vielä vuonna 2025 ne olivat 1 691 545 euroa. Korkomenojen lisäys johtuu lainakannan kasvun ohella korkotason noususta. Korkotaso on noussut erityisesti kansainvälisen epävarmuuden ja pääoman kysynnän kasvun seurauksena. Kunnan ei ole enää mahdollista saada pitkäaikaista rahoitusta yhtä edullisesti kuin vielä joitakin vuosia sitten.

Esityslistan liitteenä on kunnanjohtajan talousarvioesitys.

Kunnanjohtajan talousarvioesitystä taustoittavaa ja kuvailevaa aineistoa esitellään kokouksessa. Myös toimialojen taloudelliset ja toiminnalliset muutokset selostetaan kokouksessa.

Esittelijä Kunnanjohtaja Grannas Mikael

Ehdotus 

Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2027–2029 taloussuunnitelman liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti.

Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään ehdotukseen teknisiä korjauksia.

 

Käsittely

 Kunnanjohtaja Mikael Grannas, talousjohtaja Aleksi Heikkilä, vs. varhaiskasvatusjohtaja Annette Lagerstam, koulutusjohtaja Tommi Eränpalo, arjen ja vapaa-ajan toimialajohtaja Jukka Pietinen ja yhdyskuntajohtaja Eric Roselius selostivat asiaa kokouksessa.

 

 Käyttötalous - ja tuloslaskelmaosa

 

 Jenni Sademies teki seuraavan vastaehdotuksen (sivu 46, kohta 3.1.2): ”Poistetaan: ’Korotusesitystä perustellaan erityisesti sillä, että aiemmin esillä ollut hulevesimaksun käyttöönotto on talousarvion valmistelussa päätetty hylätä eikä se sisälly talousarvioon tai taloussuunnitelmaan vuosina 2027–2029.’ Lisäksi poistetaan seuraavasta virkkeestä sana ”kuitenkin”: Alueidenkäyttölain 103 i §:n mukaan kunta kuitenkin vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella.”

 

 Vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

 

 Jenni Sademies teki seuraavan vastaehdotuksen (sivu 63, kohta 4.5): ”Muutetaan määrärahaa - 13 000 eurolla, jotta voidaan säilyttää työntekijöiden työvaatteiden hankintaraha.”

 

 Vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

 

 Jenni Sademies teki seuraavan vastaehdotuksen (sivu 65-66, kohta 4.5): ”Lisätään: ’Kotihoidontuen Sipoo-lisän pientämistä jatketaan asteittain 2028 alkaen ja vuoteen 2032 mennessä lisästä luovutaan kokonaan.’

 Perustelut: Kotihoidontuen kuntalisä on tasa-arvon kannalta ongelmallinen tukimuoto, joka tuottaa vääränlaisen kannusteen perheille. Tutkimusten mukaan kotihoidontuella on useita haittavaikutuksia äideille ja lapsille ja haitat myös kasvavat sitä mukaa, mitä suurempaa kotihoidon tukea perheen kotikunta maksaa.”

 

 Vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 71, kohta 4.6): ”Poistetaan: ’Oppilasmäärien ennustetaan edelleen laskevan etenkin haja-asutusalueella.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja RKP:n ryhmän vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  • Kunnanjohtajan ehdotus – neljä (4) ääntä
  • RKP:n ryhmän vastaehdotus – viisi (5) ääntä
  • Pidättäytyi äänestyksestä – kaksi (2) ääntä
  • Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt RKP:n ryhmän vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 72, kohta 4.6): ”Poistetaan: ’Hajanainen palveluverkko ja oppilasmäärän pieneneminen haja-asutusalueilla lisää oppilaskohtaista kustannusta. Oppilasmääräennusteet osassa ruotsinkielisiä kyläkouluja osoittavat huomattavaa oppilasmäärän vähentymistä lähivuosina.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja RKP:n ryhmän vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  • Kunnanjohtajan ehdotus – neljä (4) ääntä
  • RKP:n ryhmän vastaehdotus – kuusi (6) ääntä
  • Pidättäytyi äänestyksestä – yksi (1) ääni
  • Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt RKP:n ryhmän vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 73, kohta 4.6): ”Lisätään yhteistyökumppaneihin Borgå Folkakademi Ab kohtaan: ’Keudan, Careerian ja Practikumin kanssa tehtävää yhteistyötä tarkastellaan voimakkaammin osaomistajuuden ja strategisen kumppanuuden näkökulmasta.’”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 74, kohta 4.6): ”Poistetaan: ’Työryhmän toiminta päättyy 31.12.2026. Työryhmän toiminnan tuloksia saadaan loppuvuodesta. Tästä keskeneräisestä työstä johtuen koulutuksen toimiala ei esitä yksittäisten koulujen lakkauttamisia vuodelle 2027. Sen sijaan päätöksentekoon tuodaan erilaisia skenaarioita kouluverkon tiivistämiseksi Pohjois-Sipoossa. Nämä skenaariot tulevat pitämään sisällään myös investointitarpeita.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja RKP:n ryhmän vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – viisi (5) ääntä
  •                          RKP:n ryhmän vastaehdotus – neljä (4) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – kaksi (2) ääntä
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 74, kohta 4.6): ”Poistetaan: ’Talousarvion yhteydessä esitetyt sopeuttamistoimenpiteet sisältävät säästöjä digitaalisista ohjelmista, pedagogisesta kehittämisestä, koulun ulkopuolisesta toiminnasta, koulukuljetuksista, A2 kielten tarjonnasta, säästöjä ryhmäkokoja kasvattamalla ja valinnaisuutta karsimalla, sekä korotuksia iltapäivätoiminnan maksuihin.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja RKP:n ryhmän vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – neljä (4) ääntä
  •                          RKP:n ryhmän vastaehdotus – kuusi (6) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – yksi (1) ääni
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt RKP:n ryhmän vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 75 kohta 4.6): ”Poistetaan: ’Säästöjen toteutuminen edellyttää koulujen lakkauttamisia ja kiinteistöistä luopumista.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja RKP:n ryhmän vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – neljä (4) ääntä
  •                          RKP:n ryhmän vastaehdotus – seitsemän (7) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt RKP:n ryhmän vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 75 kohta 4.6): ”Poistetaan: ’Kouluverkkokeskusteluun liittyy voimakkaita tunteita ja riskinä on, etteivät talouden ja koulujen toimivuuden kannalta tehokkaimmat ratkaisut saa poliittista hyväksyntää.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja RKP:n ryhmän vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – neljä (4) ääntä
  •                          RKP:n ryhmän vastaehdotus – seitsemän (7) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt RKP:n ryhmän vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 76 kohta 4.6): ”Poistetaan: ’Nämä toimet edellyttävät rakenteellisia muutoksia kouluverkkoon, sillä palvelun tasoa ei voida supistaa alle lakisääteisten mitoitusten.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja RKP:n ryhmän vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – kolme (3) ääntä
  •                          RKP:n ryhmän vastaehdotus – kahdeksan (8) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt RKP:n ryhmän vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Jenni Sademies teki Sonja Hällforsin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 78, kohta 4.7): ”Muutetaan määrärahaa - 9 000 eurolla, jotta voidaan perua kirjastojen kesäsijaisten poistaminen ja aukiolojen supistukset. Kirjastojen aukioloja ei supisteta ja sen sijaan selvitetään Nikkilässä omatoimiasioinnin laajentamista.”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Sademiehen vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – yhdeksän (9) ääntä
  •                          Sademiehen vastaehdotus – kaksi (2) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Jenni Sademies teki Mari Nikkasen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 78, kohta 4.7): ”Muutetaan määrärahaa - 2 000 eurolla, jotta voidaan perua suunniteltu HSL-lipun latauksen palvelumaksu.”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Sademiehen vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – yhdeksän (9) ääntä
  •                          Sademiehen vastaehdotus – kaksi (2) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Jenni Sademies teki Sonja Hällforsin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 78, kohta 4.7): ”Muutetaan määrärahaa - 35 000 eurolla, jotta voidaan perua nuorisotilojen aukiolojen supistukset. Etsitään Arvan toimialalta muita vähennettäviä kuluja, jotka vaikuttavat vähemmän kuntalaisten, ja erityisesti nuorten hyvinvointiin. Esim. matkakulut ja muut hallinnolliset kulut.”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Sademiehen vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – seitsemän (7) ääntä
  •                          Sademiehen vastaehdotus – kolme (3) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – yksi (1) ääni
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Jenni Sademies teki Sonja Hällforsin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 78, kohta 4.7): ”Muutetaan määrärahaa - 2 100 eurolla, jotta voidaan perua nuorisopalveluiden päiväleirihintojen ja kesäleirihintojen korotukset. Etsitään Arvan toimialalta muita kuluja, jotka vaikuttavat vähemmän nuorten hyvinvointiin. Esim. matkakulut ja muut hallinnolliset kulut.”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Sademiehen vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – kahdeksan (8) ääntä
  •                          Sademiehen vastaehdotus – kolme (3) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Sonja Hällfors teki Rirva Tarvaisen ja Jenni Sademiehen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 79-81, kohta 4.7): ”Palautetaan sitovat tavoitteet valmisteluun. Lisätään tavoitteiden vaikuttavuutta sekä eriytetään mittarit ja toimenpiteet. Mittareiden tulee kuvata toiminnan vaikuttavuutta.”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Hällforsin vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – kaksi (2) ääntä
  •                          Hällforsin vastaehdotus – kahdeksan (8) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – yksi (1) ääni
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt Hällforsin vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 83 kohta 4.7.1): ”Topelius-salin vuokran nostaminen sipoolaisille 50 % -> 100 euroa/h -> 150e/h. Ulkopaikkakuntalaisille vuokra 250e/h.”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 85 kohta 4.7.1): ”Liikuntasalien vuokrahintojen nostaminen 20 % (esityksessä 10 %).”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

 Sonja Hällfors teki Carola Juseliuksen ja Jenni Sademiehen ym. kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 96, kohta 4.8): ”Muutetaan tuloarviota + 10 000 eurolla, jotta Runeberginkujan ja Hansaksen kukkapelloista saadaan säästettyä puolet.”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

 Sonja Hällfors teki Mari Nikkasen ja Carola Juseliuksen ym. kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 96, kohta 4.8): ”Muutetaan tuloarviota - 10 000 eurolla, Osallistuvan budjetoinnin supistaminen ja muuttaminen täysin nuorten osallistuvaksi budjetoinniksi.”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti. 

 

 Esa Kantee teki Sonja Hällforsin ja Carola Juseliuksen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 97, kohta 4.8 Sitovat tavoitteet): ”Poistetaan: ’Edistetään Kerava–Nikkilä-radan avaamista henkilöliikenteelle" -kohta kokonaisuudessaan. Tässä taloustilanteessa ei voida suunnitella KeNi-rataa, joka muutenkin palvelisi vain pientä osaa sipoolaisista.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Kanteen vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – seitsemän (7) ääntä
  •                          Kanteen vastaehdotus – neljä (4) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Jenni Sademies teki Mikael Thermanin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 102 ennen riskianalyysia, kohta 4.7): ”Lisätään: ’Kunta selvittää vuonna 2027 hulevesien hallinnan kuluja, sekä hulevesimaksun käyttöönottoa 2028 alkaen.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Sademiehen vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – kuusi (6) ääntä
  •                          Sademiehen vastaehdotus – viisi (5) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Investointi- ja rahoitusosa

 

 Sonja Hällfors teki Tuomas J. Alaterän ja Jenni Sademiehen ym. kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 158, kohta 7, Nikkilä): ”Lisätään kohtaan ’Laadukkaan puiston rakentaminen parantaa alueen houkuttelevuutta ja edistää tontinmyyntiä ja samalla palvelee lähialueen asukkaita laajemminkin’ teksti: ’Puistossa panostetaan monimuotoiseen

 kasvillisuuteen myös leikkipuiston yhteydessä. Alueelle selvitetään myös pienen vesileikkipaikan mahdollisuutta.’”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

 Sonja Hällfors teki Carola Juseliuksen ja Esa Kanteen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 159, kohta 7, Nikkilä): ”Poistetaan: ’Tämän pohjalta tehdään päätös siitä, lähdetäänkö hanketta edistämään kohti ratasuunnittelua. Mikäli näin edetään, käynnistyy rata- ja toteutussuunnittelu keväällä 2027. Kustannukset jakautuvat Väyläviraston, Keravan ja Sipoon välillä. Investointiohjelmassa on varattu määrärahoja rata- ja toteutussuunnittelun käynnistymiselle.’

 Muokataan muotoon: ’Rata- ja toteutussuunnittelua lykätään kuitenkin siiheksi, että kunnan talous- ja lainatilanne paranee.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Hällforsin vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – kolme (3) ääntä
  •                          Hällforsin vastaehdotus – seitsemän (7) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – yksi (1) ääni
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt Hällforsin vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Tim Kankfelt jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 161-162, kohta 7, Söderkulla): ”T6 Itä-Taasjärven alueen laajentaminen 2029, siirretään 1 M€ vuodella eteenpäin.”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Kankfeltin vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – viisi (5) ääntä
  •                          Kankfeltin vastaehdotus – kuusi (6) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt Kankfeltin vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Sonja Hällfors teki Mari Nikkasen ja Ritva Tarvaisen, ym. kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 163, kohta 7, laajennusinvestoinnit):

 ”Lisätään kohdan ’Uimahalli hankkeeseen liittyy merkittäviä teknisiä, toiminnallisia ja taloudellisia riskejä, jotka on syytä tarkastella huolella.’ jälkeen teksti: ’Uimahallilla on kuitenkin merkittäviä sipoolaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä hyötyjä, mikä puoltaa uimahallin rakentamista.’”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

 Sonja Hällfors teki Mari Nikkasen ja Carola Juseliuksen, ym. kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 164, kohta 7, laajennusinvestoinnit):

 ”Poistetaan: ’Nikkilän kartanon alueen asukasmäärän kehittyminen puoltaisi myös uimahallihankkeen suunnittelun ja toteutuksen lykkäämistä muutamalla vuodella.’”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Hällforsin vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – kolme (3) ääntä
  •                          Hällforsin vastaehdotus – kahdeksan (8) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt Hällforsin vastaehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Carola Juselius jätti RKP:n ryhmän vastaehdotuksen (sivu 165-166, kohta 7, peruskorjausinvestoinnit): ”Siirretään: ’Hiihtostadionin saneeraus siirto vuodelle 2030.’”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

 Jenni Sademies teki Sonja Hällforsin ja Mari Nikkasen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 165, kohta 7, peruskorjausinvestoinnit, luvut): ”Muutos lukuihin: - 150 000 euroa

 Säilytetään energiatehokkuusinvestoinnit entisellä tasolla eli 300 000 euroa per vuosi. Siirretään vastaavalla summalla muita investointeja tai irtaimen hankintoja (toimiala voi valita sellaiset, joiden lykkäämisestä on vähiten haittaa).”

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Sademiehen vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – kahdeksan (8) ääntä
  •                          Sademiehen vastaehdotus – kolme (3) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Jenni Sademies teki Sonja Hällforsin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 166, kohta 7, toimitilat, 2. kappale): ”Muutetaan teksti: ’Vastaavasti vuosittain on käytössä 150t€ energiatehokkuushankkeisiin. Määrärahaa on vähennetty aiemmasta 300t€’ muotoon ’Vastaavasti vuosittain on käytössä 300t€ energiatehokkuushankkeisiin.’” 

 

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 

 Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanjohtajan ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Sademiehen vastaehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Äänestys päättyi seuraaviin tuloksiin:

 

  •                          Kunnanjohtajan ehdotus – kahdeksan (8) ääntä
  •                          Sademiehen vastaehdotus – kolme (3) ääntä
  •                          Pidättäytyi äänestyksestä – ei kukaan
  •                          Poissa – ei kukaan

 

 Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus on hyväksynyt kunnanjohtajan ehdotuksen.

 

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 

 Sonja Hällfors teki Tuomas J. Alaterän ja Ritva Tarvaisen, ym. kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 166, kohta 7, toimitilat, 3. kappale): ”Muutetaan teksti: ’Määrärahoilla voidaan myös toteuttaa mm. varjopaikkoja koulujen ja päiväkotien pihoille’ muotoon ’Määrärahoilla toteutetaan myös mm. varjopaikkoja koulujen ja päiväkotien pihoille.’”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

 Jenni Sademies teki Sonja Hällforsin ja Tuomas J. Alaterän, ym. kannattamana seuraavan vastaehdotuksen (sivu 166, kohta 7, toimitilat, 3. kappale): ”Lisätään teksti: ’Määrärahalla tarkistetaan myös kunnan kiinteistöjä rankkasateiden ja muiden sään ääri-ilmiöiden kestävyyden varalta.’

 Perustelut: Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja muita ääri-ilmiöitä. Nämä tuottavat merkittäviä riskejä kunnan kiinteistöille. Rankkasateiden ja tulvien aiheuttamat vahingot voivat aiheuttaa isoja kunnostusmenoja ja jopa kiinteistöjen pilaantumista käyttökelvottomiksi.”

 

 Kunnanhallitus hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti.

 

Päätös  

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy talousarvion liitteen mukaisesti lukuun ottamatta arjen ja vapaa-ajan toimialan sitovia tavoitteita, joita koskevasta ehdotuksesta kunnanhallitus päättää myöhemmin.

 

Liitteet

 

 

Valtuusto 16.11.2026    

391/02.02.01/2026  

Kunnanhallituksen ehdotus

Valtuusto hyväksyy vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2027–2029 taloussuunnitelman liitteen mukaisesti.

 

Käsittely 

Päätös

 


Liitteet 

 

Liite 1 - Talousarvio 2027

Liite 2 - Äänestystiedot kh 19.10.2026 § 264