Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet
Pöytäkirja 09.04.2025/Pykälä 42

Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet 13.03.2025 § 29 

Valmistelija / Beredare: Varhaiskasvatusjohtaja / Direktör för småbarnspedagogik Mervi Keski-Oja, mervi.keski-oja(at)sipoo.fi,  Suunnittelija / Planerare Hanna Manner, hanna.manner(at)sipoo.fi

Taustaa

Kielikylpyvarhaiskasvatus on kasvanut tavoitteen mukaisesti Etelä-Sipoossa niin, että aiemman yhden 4–5-vuotiaiden varhaiskasvatusryhmän sijaan kielikylpytoiminnalle tarvitaan kaksi varhaiskasvatusryhmää: yksi 4-vuotiaiden ja yksi 5-vuotiaiden ryhmä. Molempien kielikylpyryhmien tulee toimia samassa rakennuksessa, jotta henkilöstön pedagoginen yhteistyö ja tuki, toiminnan sujuvuus sekä lasten pysyvä toimintaympäristö molempina vuosina mahdollistuvat. Tällä hetkellä kielikylpyryhmät toimivat Västerskogin päiväkodissa, jossa ei ole tilaa kahdelle kielikylpyryhmälle, ellei päiväkodin muuta toimintaa supisteta.

Tavoitteena on löytää pitkäkestoinen ratkaisu, jossa kielikylpytoiminnalle voidaan parhaiten osoittaa pysyvät toimintatilat ja turvata samalla kaikille asukas- ja kieliryhmille riittävät lähipäiväkotitilat sekä mahdollisuus sisarusten sijoittumiselle samaan päiväkotiin aloitusajankohdan eroista huolimatta. Muutoksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuspalvelujen sijainti suhteessa kuntalaisin, laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisedellytykset sekä lapsille pysyvän toimintaympäristön ja vertaissuhteiden mahdollistaminen.

Aiemmat päiväkotiratkaisut Etelä-Sipoossa ovat muovanneet kielikylpyvarhaiskasvatuksen sijaintipaikasi Västerskogin alueen

Etelä-Sipoon päiväkotiratkaisut ovat olleet viime vuosina muutoksessa. Vuoteen 2022 mennessä Sipoon Väterskogissa on purettu sisäilmahaasteiden ja toiminnallisten puutteiden vuoksi kolme samassa pihapiirissä ollutta erillistä päiväkotirakennusta: suomenkielinen Västerskogin päiväkoti, Metsärinteen kielikylpypäiväkoti sekä ruotsinkielinen Ängskullenin päiväkoti. Tilalle päätettiin rakentaa yksi 4-ryhmäinen paviljonkipäiväkoti (Kunnanhallitus 06.06.2022 § 210.)

Uusi Västerskogin päiväkoti valmistui syksyksi 2023, ja sinne sijoitettiin kaksi suomenkielistä, yksi ruotsinkielinen ja yksi kielikylpyryhmä. Tuolloin todettiin, että kielikylpyvarhaiskasvatus voisi sijaita asiakkaiden ja toiminnan järjestämisen näkökulmasta myös Söderkullassa, mutta ryhmälle ei ollut osoittaa sopivaa tilaa eikä kielikylpyvarhaiskasvatuksen kasvua osattu ennakoida.

Vuonna 2022 myös ruotsinkielisessä Landsängens daghemissä tehtiin rakenne- ja sisäilmatutkimukset, joiden perusteella vanha kolmiryhmäinen päiväkotirakennus päätettiin purkaa, ja samalle tontille rakennettiin uusi 4-ryhmäinen paviljonkipäiväkoti (Kunnanhallitus 13.03.2023 § 100).  Uusi Landsängenin päiväkotirakennus otettiin käyttöön syksyllä 2024, ja siellä on toimintavuonna 2024–2025 toiminut kolme ruotsinkielistä varhaiskasvatusryhmää sekä väistötiloissa Miilin kielikylpyesiopetusryhmä.

Varhaiskasvatuspaikkoja on Etelä-Sipoossa riittävästi, ruotsinkielisten paikkojen tarve vähenee yhdellä ryhmällä

Etelä-Sipoon alueen varhaiskasvatuksen palveluverkko on tällä hetkellä hyvässä tilanteessa. Kaikki alueen päiväkodit ovat hyväkuntoisia ja tilakapasiteettia on varhaiskasvatuksen maltilliselle kasvulle. Kielikylpyvarhaiskasvatuksen tarve on kasvanut ja kielikylpyvarhaiskasvatukseen osallistuu jo tulevana toimintavuonna 2025–2026 yhteensä 27 lasta, joista 14 neljävuotiasta ja 13 viisivuotiasta. Toimintavuoden 2025–2026 ajan ryhmät toimivat Västerskogin päiväkodissa tilapäisin järjestelyin, ja tavoitteena on saada ryhmille pysyvä tilajärjestely syksystä 2026 alkaen.

Tällä hetkellä Etelä-Sipoon alueella toimii seitsemän ruotsinkielistä ryhmää, joista Landsängens daghemin ryhmät ovat jonkin verran vajaalla täyttöasteella. Alueella ei ole jatkossa tarvetta seitsemälle ryhmälle, joten tarkoituksena on, että syksystä 2026 alkaen Etelä-Sipoossa toimii kuusi ruotsinkielistä varhaiskasvatusryhmää, jotka sijoittuvat päätösvaihtoehdoissa vaihtelevasti eri päiväkotien välille.

Suomenkielisiä päiväkotiryhmiä Etelä-Sipoon alueella toimii tällä hetkellä kuusitoista. Lisäksi Taasjärven päiväkodissa on yksi tyhjä ryhmätila. Ryhmien tarvetta alueella tarkastellaan vuosittain, ja tällä hetkellä ryhmien määrää ei ole tarvetta lisätä.

Tunnistetut ratkaisuvaihtoehdot kielikylpyvarhaiskasvatuksen järjestämispaikoiksi

Vaihtoehto 1. Kielikylpyvarhaiskasvatus päiväkoti Miilissä

Kielikylpyvarhaiskasvatus (kaksi ryhmää) siirretään Päiväkoti Miiliin. Tällöin kielikylpyvarhaiskasvatus sijaitsisi osana suomenkielistä varhaiskasvatusyksikköä ja lähellä muuta kielikylpyopetusta. Päiväkoti Miili on 6-ryhmäinen päiväkoti, johon sijoittuisi neljä suomenkielistä ryhmää ja kaksi kielikylpyryhmää. Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta järjestettäisiin Landsängens daghemissä (neljä ryhmää) sekä Västerskogin päiväkodissa, johon sijoittuisi kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä ryhmää. 

Vaihtoehto 2. Kielikylpyvarhaiskasvatus Landsängens daghemissä

Kielikylpyvarhaiskasvatus (kaksi ryhmää) siirretään Landsängens daghemiin. Tällöin kielikylpyvarhaiskasvatus sijaitsisi ruotsinkielisen varhaiskasvatusyksikön yhteydessä Söderkullan keskustassa. Landsängens daghem on 4-ryhmäinen päiväkoti, johon sijoittuisi kaksi ruotsinkielistä ja kaksi kielikylpyryhmää. Päiväkoti Miiliin sijoittuisi neljä suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä ryhmää. Västerskogin päiväkotiin sijoittuisi kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä ryhmää.

Vaihtoehto 3. Kielikylpyvarhaiskasvatus Västerskogin päiväkodissa

Kielikylpyvarhaiskasvatus (kaksi ryhmää) jatkaisi Västerskogin päiväkodissa. Tällöin kielikylpyvarhaiskasvatus jatkaisi nykyisessä yksikössä erillään muusta kielikylpyopetuksesta. Lisätilaa ryhmille saataisiin siirtämällä Västerskogin suomenkielistä varhaiskasvatusta Söderkullan alueen päiväkoteihin. Västerskogin päiväkoti on 4-ryhmäinen päiväkoti, johon sijoittuisi yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen 0–5 vuotiaiden sisarusryhmä sekä kaksi kielikylpyryhmää. Päiväkoti Miiliin sijoittuisi neljä suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä ryhmää. Landsängens daghemiin sijoittuisi neljä ruotsinkielistä ryhmää.

Suomen- ja ruotsinkieliset ryhmät olisivat 0–5-vuotiaiden sisarusryhmiä. Tällöin ryhmässä on tilaa noin 16 lapselle, riippuen alle 3-vuotiaiden määrästä.

Muut vaihtoehdot

Valmistelun aikana tunnistettiin myös vaihtoehto, jossa kielikylpyvarhaiskasvatus sijoitettaisiin suomenkieliseen 4-ryhmäiseen Taasjärven päiväkotiin. Vaihtoehto osoittautui toimimattomaksi Taasjärven tilojen joustamattomuuden vuoksi, eikä sitä valmisteltu tarkempaan vaikutusten arviointiin.

Lisäksi ehdotettiin henkilöstön kuulemistilaisuudessa vaihtoehtoa, jossa Päiväkoti Miiliin sijoitettaisiin kaksi suomenkielistä, kaksi ruotsinkielistä ja kaksi kielikylpyryhmää. Vaihtoehto todettiin varhaiskasvatuksen toiminnan järjestämisen näkökulmasta haastavaksi eikä se ratkaisuna toteuttaisi tarvetta riittäville eri kieliryhmien palvelukokonaisuuksille ja selkeille johtamisjärjestelyille. Vaihtoehtoa ei edellä mainituista syistä valmisteltu tarkempaan vaikutusten arviointiin. 

Henkilökuntaa, asukkaita ja lasten huoltajia osallistettiin vaihtoehtojen tarkasteluun info- ja kuulemistilaisuuksissa

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestettiin kuulemistilaisuus, johon osallistui noin 30 henkilöstön jäsentä. Kuntalaisille ja huoltajille järjestettiin lisäksi kaksi keskustelutilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 50 henkilöä. Kaikissa tilaisuuksissa oli mahdollista jättää myös kirjallista palautetta ja käydyt keskustelut kirjattiin muistiin vaikutusten ennakkoarviointia varten. Esitetyt mielipiteet ja ehdotukset on huomioitu vaikutusten ennakkoarvioinnissa ja laajat koonnit henkilöstön ja kuntalaisten kuulemisesta löytyvät liitteestä 1.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön keskuudessa kannatusta sai sekä kielikyvyn sijoittaminen Päiväkoti Miiliin että toisaalta Västerskogin päiväkotiin. Henkilöstö näki hyvänä, että kielikylpy toimisi suomenkielisen yksikön yhteydessä, mutta toisaalta myös ruotsin kieli kielikylvyn toimintaympäristössä nähtiin etuna. Esiin nousi keskustelua kielikylpykoulupolun jatkuvuudesta, ruotsin kielen tukemisesta, sekä Västerskogin osalta siitä, jäisikö muulle varhaiskasvatukselle riittävästi kapasiteettia, jos kielikylpy jäisi Västerskogiin. 

Kuntalaisten ja huoltajien kanssa käyty keskustelu info- ja kuulemistilaisuuksissa oli erittäin monipuolista. Tiivistetysti olennaista oli, että kielikylvyn keskeisempi sijainti Söderkullassa nähtiin hyvänä asiana kielikylpyvarhaiskasvatuksen saavutettavuuden ja koulupolun jatkuvuuden näkökulmasta. Toisaalta päiväkoti Miilin ruotsinkielisestä toiminnasta ei kuitenkaan haluttaisi luopua, koska huoltajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä kahden kieliryhmän toimintaan samassa päiväkodissa.

Vaihtoehdoissa ei ole yksiselitteistä hyvää ratkaisua vaan kaikista vaihtoehdoista aiheutuu muutoksia, jotka voidaan kokea haitallisina

Vaikutusten ennakkoarvioinnissa vertailtiin kolme eri päätösvaihtoehdon mahdollisia vaikutuksia lasten ja perheiden, varhaiskasvatuksen toiminnan sekä henkilöstön näkökulmista. Vaikutusten ennakkoarviointi on kokonaisuudessaan luettavissa liitteestä 1.

Päätösvaihtoehtojen vertailun ja vaikutusten ennakkoarvioinnin perusteella todetaan, ettei asiassa ole yksiselitteistä hyvää ratkaisua. Jokaisesta päätösvaihtoehdosta aiheutuu muutoksia, jotka koskevat vaihtelevasti eri lapsiryhmiä ja vaikuttavat eri tavoin varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen.

Päätösesitys valitaan sen perusteella, mikä vaihtoehdoista tuottaa pitkäkestoisesti parhaan tuloksen, ottaa huomioon varhaiskasvatuspalvelujen sijainnin suhteessa kuntalaisin, mahdollistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen sekä antaa lapsille pysyvän toimintaympäristön ja mahdollistaa heidän vertaissuhteidensa jatkumisen.

Päätösvaihtoehtojen vertailua ja vaikutusten ennakkoarviointia

Alla olevassa kuvasssa on vedetty yhteen laajempaa ennakkovaikutusten arviointia kuulemistilaisuukisien jälkeen. Vaikutusten arviointi on esitetty tarkemmin liitteessä 1.

Kuva 1. Vaikutusten ennakkoarvioinnin tiivistelmä

Vaihtoehdossa 1. Kielikylpyvarhaiskasvatus päiväkoti Miilissä tunnistettiin vaihtoehtotarkastelussa eniten positiivisia vaikutuksia. Hyvinä puolina nähdään, että vaihtoehto olisi pitkäkestoinen ja selkeä ratkaisu, joka tukee varhaiskasvatuksen toiminnan järjestämistä pedagogisesti perusteltujen toimintaperiaatteiden mukaisesti ja mahdollistaa myös hallittavan johtamiskokonaisuuden. Lisäksi kielikylvyn siirtäminen Päiväkoti Miiliin tukee niiden perheiden yhtenäistä varhaiskasvatus- ja koulupolkua, jotka valitsevat kielikylpyvarhaiskasvatuksen. Kaikkien asukas- ja kieliryhmien kannalta tässä vaihtoehdossa lähipäiväkotiperiaate ja sisarusperuste voidaan taata parhaiten.

Tässä vaihtoehdossa siirrettäisiin päiväkoti Miiliin ruotsinkielinen varhaiskasvatus Landsängens daghemiin ja Västerskogin päiväkotiin. Tämä olisi heikennys niiden perheiden näkökulmasta, jotka toivovat lapselleen päiväkotia, jossa on kaksi eri toimintakieltä. Tällöin suomen- ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta samassa päiväkodissa tarjottaisiin vain Västerskogin päiväkodissa. Lisäksi vaihtoehdosta aiheutuu eniten lyhyen aikavälin muutoksia nykyisille varhaiskasvatuksen asiakasperheille sekä henkilöstölle.

Vaihtoehdossa 2. Kielikylpyvarhaiskasvatus Landsängens daghemissa hyvänä puolena pidetiin, että Päiväkoti Miilissä säilyisi edelleen kaksi toimintakieltä, mikä on ollut huoltajille pidetty ratkaisu. Huonona puolena näyttäytyy, että Landsängens daghemin kokonaan ruotsinkielisestä toiminnasta jouduttaisiin luopumaan. Kielikylpyvarhaiskasvatuksen toiminta ruotsinkielisen varhaiskasvatusyksikön yhteydessä ei ole perusteltu ratkaisu pedagogisesti eikä kielikylvyssä aloittavien lasten ja perheiden kannalta, joille kyseessä on joka vuosi päiväkodin vaihdos, eikä pienempiä suomenkielisiä sisaruksia voida sijoittaa samaan päiväkotiin. Koulupolun ja kielikylvyn saavutettavuuden näkökulmasta vaihtoehto olisi kuitenkin toimivampi ratkaisu kuin nykyinen sijainti Västerskogin alueella.

Vaihtoehdossa 3. Kielikylpyvarhaiskasvatus Västerskogin päiväkodissa pidettiin hyvänä kielikylvyn perinteen säilymistä Västerskogissa, jossa henkilöstöllä ja päiväkodin johtajalla on pedagogista osaamista kielikylpytoimintaan. Västerskogin päiväkodin muun toiminnan kannalta ratkaisu on kuitenkin haastava, sillä päiväkodin kapasiteetti ei riittäisi erityisesti suomenkielisen ryhmän osalta palvelemaan sekä alueellista tarvetta että kielikylpyvarhaiskasvatukseen suuntaavia lapsia ja perheitä. Tästä aiheutuisi pitkällä aikavälillä jatkuvia muutoksia perheille. Vaihtoehto ei myöskään tue koulupolun jatkuvuutta. Lyhyellä aikavälillä tästä vaihtoehdosta aiheutuisi vähiten muutoksia ja Päiväkoti Miilin sekä Landsängens daghemin toiminta säilyisi lähes ennallaan.

Talous

Vaihtoehtojen välillä ei tunnistettu suoria taloudellisia vaikutuksia. Tarvittavan henkilöstön määrä varhaiskasvatuksessa ei muutu eikä tilakustannuksiin tule muutoksia. Henkilöstön äkillisten poissaolojen aikana sijaisjärjestelyjä on helpompi toteuttaa päiväkodeissa, joissa saman kieliryhmän toimintaa on useampi ryhmä. Tällä ei kuitenkaan ole suoria vaikutuksia varhaiskasvatuksen sijaiskustannuksiin, sillä varhaiskasvatuslaki velvoittaa sijaisen hankkimiseen aina tilanteen niin vaatiessa.

Johtopäätös

Tarkastelun perusteella parhaimmaksi vaihtoehdoksi todetaan vaihtoehto 1.Kielikylpyvarhaiskasvatus päiväkoti Miilissä.  Vaihtoehtoa pidetään hyvänä pitkän aikavälin ratkaisuna, joka tukee kielikylvyn yhtenäistä varhaiskasvatus- ja koulupolkua. Lisäksi kaikkien asukas- ja kieliryhmien kannalta tässä vaihtoehdossa voidaan parhaiten taata pysyvä toimintaympäristö, lähipäiväkotiperiaate ja sisarusten sijoittuminen samaan päiväkotiin.

Toimivalta

Sipoon kunnan hallintosäännön (26 §) mukaan valiokunta päättää toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta, edellyttäen että päätös ei aiheuta merkittävää muutosta valiokunnan alaisen toiminnan palveluverkkoon tai hallintosäännössä vahvistettuun organisaatiorakenteeseen.

Esittelijä / Föredragande Varhaiskasvatusjohtaja / Direktör för småbarnspedagogik Keski-Oja Mervi

Ehdotus / Förslag Sivistysvaliokunta päättää siirtää kielikylpyvarhaiskasvatuksen Västerskogin päiväkodista Päiväkoti Miiliin 1.8.2026 alkaen, jotta kielikylpyvarhaiskasvatuksen lapsimäärälle saadaan riittävät tilat.

Muutoksen käytännön järjestelyjä valmistellaan toimintavuoden 2025–2026 aikana yhteistyössä varhaiskasvatuksen asiakasperheiden sekä henkilöstön kanssa.

Bildningsutskottet beslutar flytta språkbad inom småbarnspedagogiken från Västerskogs daghem till Daghemmet Miili från och med 1.8.2026, så att tillräckliga lokaler kan garanteras för antalet barn som deltar i språkbad inom småbarnspedagogiken.

De praktiska arrangemangen för ändringen bereds under verksamhetsåret 2025–2026 i samarbete med småbarnspedagogikens klientfamiljer och personal.

Käsittely / Behandling  Hallintolain 28.1 §:n 3 kohtaan viitaten Mari Nikkanen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.

 Valiokunta piti neuvottelutauon klo 19.18-19.24.

 Merkittiin, että Christoffer Hällfors poistui kokouksesta neuvottelutauon aikana.  

  Med hänvisning till 28 § 1 mom. punkt 3 i förvaltningslagen anmälde Mari Nikkanen jäv och deltog inte i behandlingen av ärendet.

 Utskottet höll en förhandlingspaus kl. 19.18-19.24.

 Antecknades att Christoffer Hällfors avlägsnade sig från sammanträdet under förhandlingspausen.

Päätös / Beslut Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Bildningsutskottet godkände enhälligt föredragandens förslag.

Liitteet / Bilagor
 

Sivistysvaliokunta / Bildningsutskottet 09.04.2025 § 42  

241/12.07.00.00/2025  

Valmistelija / Beredare: Varhaiskasvatusjohtaja / Direktör för småbarnspedagogik Mervi Keski-Oja, mervi.keski-oja(at)sipoo.fi, Suunnittelija / Planerare Hanna Manner, hanna.manner(at)sipoo.fi

Taustaa

Sipoon sivistysvaliokunta päätti kokouksessaan 13.3.2025 (4/2025 29 §), että kielikylpyvarhaiskasvatus siirtyy Västerskogin päiväkodista Päiväkoti Miilin 1.8.2026 alkaen, jotta kielikylpyvarhaiskasvatuksen lapsimäärälle saadaan riittävät tilat. Päiväkoti Miilistä kaksi varhaiskasvatusryhmää tulee sijoittaa toisiin päiväkoteihin, jotta sinne saadaan tilat kahdelle kielikylpyryhmälle.

Tällä hetkellä on avoinna, järjestetäänkö päiväkoti Miilissä jatkossa ruotsinkielistä varhaiskasvatusta vai ehdotetaanko Miilin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen siirtämistä kokonaan Landsängens daghemiin ja Västerskogin päiväkoteihin. Ryhmäjärjestelyt vaikuttavat myös siihen, säilyykö Landsängens daghem täysin ruotsinkielisenä päiväkotina.

Nykytilanteessa Etelä-Sipoossa järjestetään seitsemässä kunnallisessa päiväkotiryhmässä ruotsinkielistä varhaiskasvatusta

Etelä-Sipoossa järjestetään tällä hetkellä kunnallista ruotsinkielistä varhaiskasvatusta seitsemässä varhaiskasvatusryhmässä seuraavasti: Päiväkoti Miilissä kolme ruotsinkielistä ryhmää, Landsängens daghemissa kolme ruotsinkielistä ryhmää ja Västerskogin päiväkodissa yksi ruotsinkielinen ryhmä.

Lisäksi Etelä-Sipoossa järjestetään ruotsinkielistä varhaiskasvatusta kolmessa yksityisessä päiväkodissa: Musiikkipäiväkoti Pocossa, Kuus daghmissä sekä Box barnträdgårdissa.

Landsängens daghemissa vapautuu yksi ryhmätila syksyllä 2025 käytettäväksi ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen, kun Etelä-Sipoon kielikylpyesiopetus siirtyy takaisin Miilin koulukeskukseen tilaongelmien ratkettua. Ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen on siis nykyisellä ryhmäjärjestelyllä käytettävissä kahdeksan ryhmätilaa.

Tämän esityksen kuvissa keltainen väri tarkoittaa ruotsinkielistä, vihreä kielikylpyä ja sininen suomenkielistä varhaiskasvatusryhmää. Jokainen suorakulmio edustaa yhtä kolmen kasvattajan varhaiskasvatusryhmää, jossa voi olla laskennallisesti 21 yli kolmevuotiasta tai 12 alle kolmevuotiasta.

Nykytilanne:    

Ruotsinkielisten lasten määrä on vähentynyt ja jatkossa tarvitaan vain kuusi ruotsinkielistä päiväkotiryhmää

Ruotsinkielisten lasten määrä Sipoossa on laskusuunnassa. Vaikka otetaan huomioon Sipooseen muuttaneet lapsiperheet, ruotsinkielinen 0–6-vuotias väestö on koko Sipoossa vähentynyt 10 vuoden aikana tasaisesti noin 560 lapsesta 410 lapseen. Syntyneiden ikäluokkien koon perusteella arvioiden ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lapsimäärä tulee vähenemään myös tulevina vuosina. Ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen osallistuu jonkin verran myös suomen ja muun kielisiä lapsia, mikä on otettu huomioon varhaiskasvatuksen paikkatarvetta arvioidessa.

Lapsimääräkehityksen perusteella Etelä-Sipoossa tarvitaan jatkossa kuusi ruotsinkielistä päiväkotiryhmää. Tämänhetkinen täyttöaste Etelä-Sipoon ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on 82 % ja lapsimäärän ei odoteta kasvavan nykyisestä. Jos lapsimäärä pysyisi samana, kuudessa varhaiskasvatusryhmässä ryhmien maksimitäyttöaste keväisin olisi noin 94 %.

Vaihtoehdot, jotka eivät ole mukana vaihtoehtovertailussa

Vaihtoehdoista rajataan pois palveluverkon kannalta ei-toivottava vaihtoehto, jossa Västerskogin päiväkodissa ei olisi lainkaan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta. Västerskogissa ja sen lähialueilla asuu tasaisesti sekä suomen- että ruotsinkielisiä varhaiskasvatusikäisiä lapsia, eikä ole lähipäiväkotiperiaatteen mukaista, että Västerskogin päiväkodissa olisi vain yksi toimintakieli.

Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa suunniteltaessa ei myöskään suunnitella tiloja vajaakäyttöisiksi jättämällä päiväkoteihin tyhjiä ryhmätiloja. Jos varhaiskasvatuksen lapsimäärän muuttuessa myös suomenkielisten ryhmien määrää täytyy tilapäisesti vähentää, tämä toteutetaan ottaen huomioon lähipäiväkotiperiaate, eli sijoittamalla vajaakäyttöiset ryhmätilat tai pienemmät varhaiskasvatusryhmät niihin päiväkoteihin, joissa lapsimäärä tätä edellyttää.

Vaihtoehtojen tarkastelua ohjaavat seikat perustuvat varhaiskasvatuslakiin

Tässä esityksessä etsitään pitkäkestoista, kaikkia Etelä-Sipoon asukkaita ja kieliryhmiä parhaiten palvelevaa vaihtoehtoa. Vaihtoehtojen tarkastelussa tulee ottaa huomioon seuraavanlaisia seikkoja.

Varhaiskasvatuslaki (540/2018 4 §) velvoittaa järjestäjää huomioimaan aina ensisijaisesti lapsen edun: ”Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.” Tällöin huomioidaan muun muassa lapsen ystävyyssuhteet, hyvinvointi ja turvallisuus, kielitaidon kehittyminen, oikeus oppia ja koulupolun jatkuvuus.

Lisäksi tulee huomioida lähipalvelun periaatteet ”Kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet.” (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 5 §.) Tällöin tarkastellaan perheiden asuinpaikkojen sijaintia suhteessa tarjottavaan palveluun molempien kieliryhmien osalta. Lisäksi tulee huomioida, että perheen lapset voisivat saada varhaiskasvatuspaikan samasta päiväkodista, useamman saatto- ja hakukäynnin sijaan.

Järjestäjän tulee myös huomioida päiväkodin johtamisen näkökulma, pedagoginen toiminta järjestettävällä varhaiskasvatuskielellä sekä henkilöstövaikutukset.

Neljä vaihtoehtoista ratkaisua ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämispaikoiksi

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi tunnistettiin neljä erilaista vaihtoehtoa.

Vaihtoehdoissa 1. ja 2. Landsängens daghemiin sijoitettaisiin myös suomenkielistä varhaiskasvatusta. 

Vaihtoehdoissa 3. ja 4. Landsängens daghem säilyy pelkästään ruotsinkielisenä päiväkotina.

Vaihtoehdossa 4.  Päiväkoti Miilin ruotsinkielinen varhaiskasvatus lakkaa. Muissa vaihtoehdoissa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen määrä Päiväkoti Miilissä supistuu 1–2 ryhmään.

Vaihtoehto 1. Kaikissa kolmessa päiväkodissa on kaksi ruotsinkielistä ryhmää

Vaihtoehdossa luovutaan Landsängens daghemin yksikielisyydestä. Muutos kahden toimintakielen yksiköksi vaikuttaa merkittävästi varhaiskasvatusyksikön johtamiseen ja toimintakulttuuriin. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus jakautuu tasaisesti päiväkotien välillä ja kahden toimintakielen yksiköt lisääntyvät.

Päiväkoti Miilissä suomenkielisten ryhmien kapasiteetti ei riitä vastaamaan sekä lähialueen että kielikylvyn aiheuttamaan kysyntään. Johtamisen näkökulmasta Päiväkoti Miilin kokonaisuus on erittäin haastava.

Vaihtoehdossa menetetään joustavuus, jota isommat neljän ryhmän kokonaisuudet toisivat toiminnan järjestämiseen sekä Päiväkoti Miilissä että Landsängenissa. (vrt. vaihtoehto 4.). Kun jokaista kieliryhmää on päiväkodissa vain kaksi, on sisarusten ja ystävysten sijoittaminen samaan päiväkotiin haastavampaa. Pedagogisesti toiminta vaikuttaa ns. sisarusryhmätoiminnan lisääntymiseen, jolloin vanhempien lasten pedagoginen toiminta voi olla vaikeampaa järjestää. Henkilöstön välinen yhteistyö vaatii kieliosaamista ja yhteistyö yli ryhmärajojen voi vaikeutua. Kts. tarkemmin Liite 1. s. 5–7.

Vaihtoehto 2. Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta järjestetään Päiväkoti Miilissä (2 ryhmää), Landsängens daghemissä (3 ryhmää) ja Västerskogin päiväkodissa (1 ryhmä). Landsängens daghemiin lisätään 1 suomenkielinen ryhmä.

Vaihtoehdossa luovutaan Landsängens daghemin yksikielisyydestä. Yksittäisten kieliryhmien sijoittaminen päiväkoteihin ei ole toivottavaa, vaihtoehdossa Västerskog ruotsi ja Landsängen suomi. Yksittäiset kieliryhmät vaikeuttavat toiminnan järjestämistä ja johtamista, lasten sijoittamista varhaiskasvatukseen ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Järjestelyllä voi olla negatiivisia vaikutuksia lasten kielen kehitykseen, ihmissuhteiden pysyvyyteen ja turvallisuuden tunteeseen.

Päiväkoti Miilissä samankaltaiset vaikutukset kuin vaihtoehdossa 1. Suomenkielisten ryhmien kapasiteetti ei riitä vastaamaan sekä lähialueen että kielikylvyn aiheuttamaan kysyntään. Järjestelyssä menetetään isompien ryhmäkokonaisuuksien tuoma joustavuus ja toiminta sisarusryhmissä lisääntyy. Kts. tarkemmin Liite 1. s. 7–9.

Vaihtoehto 3. Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta järjestetään Päiväkoti Miilissä (1 ryhmä), Landsängens daghemissä (4 ryhmää) ja Västerskogin päiväkodissa (1 ryhmä). 

Vaihtoehdossa Landsängens daghem säilyy kokonaan ruotsinkielisenä yksikkönä. Landsängens daghemissä toiminnan järjestäminen onnistuu joustavasti ja lapsen edun mukaisesti.

Muissa päiväkodeissa yksittäisten ruotsinkielisten kieliryhmien sijoittaminen päiväkoteihin ei ole toivottavaa. Yksittäiset kieliryhmät vaikeuttavat toiminnan järjestämistä ja johtamista, lasten sijoittamista varhaiskasvatukseen ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Järjestelyllä voi olla negatiivisia vaikutuksia lasten kielen kehitykseen, ihmissuhteiden pysyvyyteen ja turvallisuuden tunteeseen.

Vaikka ruotsinkielistä varhaiskasvatusta säilyisi Päiväkoti Miilissä yhden ryhmä verran, osan nykyisistä ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista tulisi siirtyä Landsängens daghemiin. Miiliin ei voitaisi ottaa uusia ruotsinkielisiä aloittajia, ja esimerkiksi sisaruksia voitaisiin joutua sijoittamaan eri päiväkoteihin. Suomenkielisten ryhmien kapasiteetti toimisi vaihtoehtoja 1. ja 2. paremmin. kts. tarkemmin Liite 1. s. 10–12.

Vaihtoehto 4. Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta järjestetään Landsängens Daghemissä (4 ryhmää) ja Västerskogin päiväkodissa (2 ryhmää). Päiväkoti Miilin ruotsinkielinen varhaiskasvatus siirtyy näihin päiväkoteihin.

Vaihtoehto 4. mahdollistaa parhaiten kaikissa päiväkodeissa laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen, mikä tukee lasten hyvinvointia ja oppimisen edellytyksiä. Mikään kieliryhmä ei toimi päiväkodissa yksittäisen ryhmän varassa, mikä edistää lasten kielenkehitystä. Asiakasperheiden on mahdollista valita sekä kokonaan ruotsinkielisen päiväkodin että kahden toimintakielen päiväkodin välillä. Alueellisesti Västerskogissa on perusteltua tarjota yhtä paljon sekä suomen että ruotsinkielistä varhaiskasvatusta. Tämä mahdollistaa sekä ryhmien välisen yhteistyön että toimintakielten tasapainon päiväkotiympäristössä.

Päiväkoti Miilin ja Landsängens daghemin neljän ryhmän kokonaisuudet tukevat lasten joustavaa sijoittelua, ikätasoisen pedagogisen toiminnan järjestämistä ja päiväkodin johtamista. Vaihtoehto mahdollistaa parhaiten sisarusperiaatteen toteutumisen ja lasten ihmissuhteiden pysyvyyden, tavoitteena että perheen lapset voivat olla samassa päiväkodissa koko varhaiskasvatusajan.

Päiväkoti Miilissä neljä suomenkielistä ryhmää riittää kapasiteetiltaan sekä lähipäiväkotiperiaatteen että sisarusperusteen toteutumiseen ottaen huomioon myös kielikylpyvarhaiskasvatukseen suuntaavat perheet. Päiväkoti Miilin ruotsinkielisille lapsille (28) vaihtoehto aiheuttaa päiväkodin vaihdoksen syksyllä 2026.  Kts. tarkemmin Liite 1. s. 13–15.

Osallisuus ja osallistaminen

Huoltajien ja henkilöstön näkemyksiä on kuultu keskustelutilaisuuksissa osana päätöksenteon valmistelua. Lisäksi päiväkodin johtajat ovat osallistuneet vaikutusten arvioinnin toteuttamiseen.

Alustavan näkemyksen mukaan kenenkään Päiväkoti Miilissä nyt olevan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta saavan lapsen ei tarvitse perheen tahtomatta siirtyä Västerskogiin muutostilanteessa, sillä Landsängens daghemissä on riittävästi kapasiteettia.

Lisäksi Sipoon sivistysvaliokunnan aiemmin päättämässä ohjeistuksessa kunnasta johtuvasta syystä siirtyvät lapset menevät aina muun jonon ohi (Sivistysvaliokunta 05/2014 §46). Tämä tarkoittaa, että Päiväkoti Miilin huoltajat saavat ensin toivoa lapsilleen varhaiskasvatuspaikat olemassa olevista päiväkodeista, ja vasta sitten sinne sijoitetaan normaalisti jonossa olevia lapsia.

Sivistysvaliokunnan päätöksen jälkeen käynnistetään keskustelut huoltajien ja henkilökunnan kanssa. On tärkeää, että kaikki osapuolet saavat mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä ja huolensa, jotta siirtyminen voidaan toteuttaa mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti.

Vaikutusten arviointi

Lapsivaikutusten arviointi: Lapsivaikutusten arviointi on luettavissa kokonaisuudessaan liitteessä 1. Kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa voidaan tunnistaa sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia lapsen etuun. Arvioinnissa on huomioitu näkökulmina lasten yksilöllinen kasvu ja kehitys, ihmissuhteet ja niiden pysyvyys, hyvinvointi, turvallisuus ja turvallisuudentunne, toimintaympäristö ja palvelutarvonta, varhaiskasvatuksen saavutettavuus, matkat ja liikkuminen, koulupolun jatkuvuus, perheisiin kohdistuvat vaikutukset sekä lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Lyhyen aikavälin muutoksia aiheuttaa eniten vaihtoehto 4. joka kuitenkin muutoksen toteuttamisen jälkeen pystyy vaihtoehdoista parhaiten takaamaan lapsille varhaiskasvatusympäristön, joka tukee lasten kielenkehitystä, ihmissuhteiden pysyvyyttä, turvallisuudentunnetta ja oppimisen edellytyksiä laadukkaan pedagogisen toiminnan kautta.

Lasten ruotsin kielen taidon tukemisen sekä monipuolisten varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamisen näkökulmasta pidetään tärkeänä, että Landsängens daghem säilyisi kokonaan ruotsinkielisenä varhaiskasvatusyksikkönä. Tämä sulkee pois vaihtoehdot 1. ja 2. Yksittäisten kieliryhmien sijoittaminen päiväkoteihin ei ole varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisen eikä lapsen edun näkökulmasta järkevää. Vaihtoehto 4. takaa parhaimmat edellytykset laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämiseksi.

Henkilöstövaikutukset: Vaihtoehdoilla on vaikutuksia varhaiskasvatuksen johtamiskokonaisuuksiin sekä henkilöstön sijoittumiseen päiväkotien välillä. Selkeimmät johtamiskokonaisuudet tarjoaa vaihtoehto 4. Kun varhaiskasvatuksen rakenteet tukevat päiväkodin johtajan työtä, myös henkilöstön hyvinvointi ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen mahdollistuvat parhaiten. Henkilöstön sijoittuminen uuden ryhmärakenteen mukaisesti suunnitellaan vuoden 2025–2026 aikana yhdessä henkilöstön kanssa.

Ympäristövaikutukset: Ratkaisulla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Etelä-Sipoossa sekä asukkaat että varhaiskasvatuspaikat keskittyvät Söderkullan taajamaan. Suomenkielisten keskittyminen Söderkullaan on voimakkaampaa ja ruotsinkielisiä lapsiperheitä asuu suhteellisesti enemmän Etelä-Sipoon muissa kylissä tai haja-asutusalueella. Västerskogin päiväkodin lähialueella (Majvik, Västerskog, Hitå) asuu saman verran sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä varhaiskasvatusikäisiä lapsia.

Nykytilanteessa Västerskogiin on kuljetettu muualta Etelä-Sipoosta kielikylpyvarhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia. Nämä kuljetukset tulevat osittain korvaantumaan muilla Västerskogin päiväkotiin sijoitettavilla lapsilla. Lapsen varhaiskasvatuspaikan sijoittumisessa otetaan huomioon perheiden toiveet, lähipäiväkotiperiaate ja mahdollisuus auton käyttöön.

Taloudelliset vaikutukset: Ei mainittavia taloudellisia vaikutuksia, koska henkilöstömäärä pysyy samana kaikissa vaihtoehdoissa ja käytettävät tilat samoina.

Toimivalta

Sivistysvaliokunnalla on toimivalta päättää varhaiskasvatuksen järjestämispaikoista. Sipoon kunnan hallintosäännön (26 §) mukaan valiokunta päättää toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta, edellyttäen että päätös ei aiheuta merkittävää muutosta valiokunnan alaisen toiminnan palveluverkkoon tai hallintosäännössä vahvistettuun organisaatiorakenteeseen.

Esittelijä / Föredragande Varhaiskasvatusjohtaja / Direktör för småbarnspedagogik Keski-Oja Mervi

Ehdotus / Förslag Sivistysvaliokunta päättää, että ruotsinkielistä varhaiskasvatusta järjestetään Landsängens daghemissä ja Västerskogin päiväkodissa vaihtoehto 4. mukaisesti 1.8.2026 alkaen. Muutoksen käytännön järjestelyjä valmistellaan toimintavuoden 2025–2026 aikana yhteistyössä varhaiskasvatuksen asiakasperheiden sekä henkilöstön kanssa.

Bildningsutskottet beslutar att svenskspråkig småbarnspedagogik ordnas i Landsängens daghem och Västerskogs daghem enligt alternativ 4 från och med 1.8.2026. De praktiska arrangemangen för ändringen bereds under verksamhetsåret 2025–2026 i samarbete med småbarnspedagogikens klientfamiljer och personal.

Käsittely / Behandling  Hallintolain 28.1 §:n 3 kohtaan viitaten Mari Nikkanen ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn. Varajäsenenä kokouksessa asian käsittelyn ja päätöksenteon aikana toimi Jon Korhonen.

 Med hänvisning till 28 § 1 mom. punkt 3 i förvaltningslagen anmälde Mari Nikkanen jäv och deltog inte i behandlingen av ärendet. Som ersättare på mötet under behandlingen av ärendet och beslutsfattandet fungerade Jon Korhonen.

Päätös / Beslut Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Bildningsutskottet godkände enhälligt föredragandens förslag.

Liitteet / Bilagor