Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen
Pöytäkirja 23.09.2024/Pykälä 262

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 23.09.2024 § 262  

1002/02.08.00/2024  

Valmistelija / Beredare: liikennesuunnittelija / trafikplanerare Emeliina Kortesniemi, emeliina.kortesniemi(a)sipoo.fi

Tausta ja tavoitteet

HSL on yhdessä kuntien kanssa suunnitellut koko Helsingin seudun kattavan kaupunkipyöräjärjestelmän toteuttamista. Tavoitteena on saada vuonna 2026 toimiva seudullinen kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa matkustajat voivat kulkea kaupunkipyörillä jäsenkuntien välillä kuntien rajoista riippumatta. Seudullinen järjestelmä edellyttää, että koko Helsingin seudulle kilpailutetaan yksi palveluntuottaja. Selvitysvaiheessa on mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kirkkonummi, Siuntio, Tuusula, Kerava, Hyvinkää ja Nurmijärvi. Hankinnan valmistelu on nyt siinä pisteessä, että kuntien tulee päättää yhteishankintaan liittymisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntakohtaisen hankesuunnitelman ja yhteistyösopimuksen hyväksymistä.

Seudullisen kaupunkipyöräpalvelun tavoitteena on muodostaa seudulle uusi yhtenäinen ja kestävä liikkumispalvelu, joka palvelee kaikkia seudun asukkaita sekä seudulla liikkuvia. Seudullinen kaupunkipyöräjärjestelmä on nostettu yhdeksi MAL 2023 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman toimenpiteeksi. Toimenpiteellä on tarkoitus parantaa joukkoliikenteen matkaketjuja ja liityntäliikennettä.

Hankintamenettely

Kaupunkipyöräpalvelu kilpailutetaan Helsingin seudun kuntien ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n (KL Oy) yhteishankintana hankintalain 21 §:n mukaisesti. Kilpailutuksen lopputuloksena on yhden toimittajan puitejärjestely. KL Oy tekee valituskelpoisen julkista hankintaa koskevan hankintapäätöksen puitejärjestelyä koskevasta kilpailutuksesta.

Kilpailutuksen ratkettua ja KL Oy:n puitejärjestelyn perustamista koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi kukin kunta voi tehdä päätöksen kaupunkipyöräpalvelun toteutuksesta, eli puitejärjestelyn puitesopimukseen perustuvan hankintapäätöksen. Kunta voi tehdä hankintapäätöksen haluamallaan aikataululla, kuitenkin viimeistään neljän (4) vuoden kuluessa sisällä puitesopimuksen solmimisesta. Päätöksen jälkeen kunta tekee puitesopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisen toteutussopimuksen (alueellisen kaupunkipyöräsopimuksen) kaupunkipyöräpalvelusta.

Kuntakohtainen hankesuunnitelma

Hankesuunnitelmassa kuvataan selvityksen lopputuloksena saatu keskeisin sisältö.

Tarveselvityksen tulokset

Kaupunkipyöräpalvelun tarveselvityksen perusteella Sipoossa on potentiaalia kaupunkipyöräpalvelulle. Tarveselvityksen perusteella on alustavasti ehdotettu, että palvelu aloitetaan Sipoossa 100 sähköpyörällä ja 20 virtuaaliasemalla. Pyörä- ja asematyypit kunta voi päättää siinä vaiheessa, kun se tilaa kaupunkipyöräpalvelun puitesopimuksella.

Kaupunkipyöräpalvelun vaikutukset

Kaupunkipyöräpalvelun merkittävimmät hyödyt syntyvät terveys- ja ympäristövaikutuksista, taloudellisista hyödyistä sekä matka-aikasäästöistä. Muita hyötyjä ovat esimerkiksi kaupunkipyöräpalvelun luoma positiivinen mielikuva kunnasta edistyksellisenä asuinpaikkana, tilankäytön tehokkuus, sosiaalisen tasa-arvon lisääntyminen sekä kuntien elävöittäminen.

Kaupunkipyöräpalvelu mahdollistaa liikkumisen kustannustehokkaasti, kestävästi ja terveellisesti. Laadukas ja hyvin toimiva kaupunkipyöräpalvelu madaltaa kynnystä tehdä matkoja pyöräillen, kun pyörää on mahdollista käyttää, vaikka ei omistaisi sellaista. Pyöräily on lähipäästötön ja kestävä kulkumuoto, joka vastaa useaan yhteiskunnalliseen haasteeseen. Kaupunkipyöräpalvelu perustuu yhteiskäyttöön, joten se on myös resurssiviisas kulkumuoto, koska jokaisen ei tarvitse omistaa omaa pyörää.

Kaupunkipyöräpalvelu parantaa merkittävästi Sipoon linja-autoliikenteen liityntäliikennettä Söderkullassa ja Nikkilässä. Liityntämatkat ovat Nikkilässä pääosin osa joko Keravan tai Helsingin suuntaan kulkevia matkaketjuja. Söderkullassa liityntämatkat ovat osa joko Nikkilän, Helsingin, Vantaan tai Porvoon suuntiin meneviä matkaketjuja. Kaupunkipyöräpalvelu parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta tarjoten aikatauluista riippumattoman liityntämahdollisuuden lähes koko taajamien alueilta. Nikkilästä on mahdollista tehdä kaupunkipyörillä liityntämatkoja myös Keravan juna-asemalle. Kaupunkipyöräpalvelulla voi olla myös positiivisia vaikutuksia taajamien elinvoimaan ja elinkeinoelämään.

Kaupunkipyörät palvelevat matkailua ja virkistystä. Helsingin ja Espoon nykyiset kaupunkipyörät voi ottaa käyttöön pisimmillään viideksi tunniksi ja pidempiaikainen vuokraus tulee olemaan mahdollista myös uudessa palvelussa. Tämä mahdollistaa pidempiaikaiset vierailut palvelualueen sisällä esimerkiksi uimarannoille, Sipoonkorpeen tai vaikka pelaamaan frisbeegolffia. Kaupunkipyörillä on myös mahdollista vierailla palvelualueen ulkopuolella, esimerkiksi Porvoossa.

HEAT-laskelman perusteella kaupunkipyöräjärjestelmä vähentäisi ennenaikaista kuolleisuutta Sipoossa 0,0089 henkilöllä vuosittain ja hiilidioksidipäästöjä 0,44 tonnilla vuodessa. Tälle arvioiduksi hinnaksi työkalu laskee 35 700 euron vuosittaiset säästöt kunnalle.

Hankkeen kustannukset

Sipoon kaupunkipyöräpalvelun nettokustannusarvio on laskettu hankesuunnitelmassa esitetyllä pyörä- ja asemamäärällä sekä muutamalla digitaalisella ulkomainoslaitepaikalla. Alustava arvio vuosittaisesta nettokustannuksesta on 19 352,45 € - 223 223,54 €. Vaihteluväli on vielä suuri ja todennäköisesti nettokustannus asettuu johonkin tältä väliltä. Kustannuksiin vaikuttaa esimerkiksi valittavat pyörä- ja asematyypit sekä ulkomainoslaitepaikkojen määrä. Hankkeen tarkat kustannukset selviävät vasta puitesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Yhteistyösopimus

Yhteistyösopimuksen lähtökohta on, että KL Oy, kunnat ja HSL tekevät sopimuksen hankintayhteistyöstä seudullisen kaupunkipyöräjärjestelmän kilpailuttamisesta. Yhteistyösopimuksella kunnat sopivat, että KL Oy tekee julkisena hankintana puitejärjestelyn perustamista koskevan hankintapäätöksen, joka on hankintalain mukainen valituskelpoinen päätös puitejärjestelynä toteutettavasta Helsingin seudun kaupunkipyöräpalvelusta. Mahdolliset oikaisuvaatimukset ja valitukset kohdistuvat sitten hankinnassa tähän KL Oy:n hankintapäätökseen.

Lopuksi

Nyt päätettävällä yhteishankintaan liittymisellä kunta sitoutuu puitesopimukseen. Sitoutuminen puitesopimukseen ei velvoita kuntaa hankkimaan palvelua, mutta kunta ei voi hankkia vastaavaa kaupunkipyöräpalvelua puitesopimuksen voimassaolon aikana muilla tavoin. Palvelun hankinnasta päätetään erikseen puitesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, kun tiedetään lopulliset kustannukset.

Mikäli yhteishankintaan ei nyt liitytä mukaan, ei puitesopimukseen ole mahdollista liittyä enää myöhemmin sopimuskauden aikana. Käytännössä siis siinä tapauksessa kunta jättäytyy kokonaan pois seudullisen kaupunkipyöräjärjestelmän hankinnasta sopimuskauden ajaksi.

Esittelijä / Föredragande Kunnanjohtaja / Kommundirektör Grannas Mikael

Ehdotus / Förslag Sipoon kunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen hankesuunnitelman sekä liitteen 2 mukaisen kuntien ja HSL:n välisen yhteistyösopimuksen.

Sibbo kommun beslutar godkänna projektplanen enligt bilaga 1 samt samarbetsavtalet mellan kommunerna och HRT enligt bilaga 2.

Käsittely / Behandling  

Päätös / Beslut Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. 

Liitteet / Bilagor