Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen
Pöytäkirja 16.02.2021/Pykälä 45

1646/00.01.01/2016

RAKYMP § 110 Rakennus- ja ympäristövaliokunta / Byggnads- och miljöutskottet 28.10.2020

Valmistelija / Beredare: rakennusvalvontapäällikkö / byggnadstillsynschef Ulla-Maija Upola, ulla-maija.upola(at)sipoo.fi

Rakennusjärjestyksen täydentämisen tavoitteet

Nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 15.1.2020. Voimaantuloa edelsi valtuuston 11.12.2017 hyväksymä rakennusjärjestys, josta valitettiin ja josta valitusten seurauksena kumottiin kokonaan sivuasuntoa koskeva määräys Helsingin hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden toimesta.

Keskeisenä tavoitteena on täydentää rakennusjärjestystä uudella sivuasuntomääräyksellä Helsingin hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden perustelut huomioon ottaen. Kunnassa voimassa oleviin yleiskaavoihin sisältyy omat sivuasuntomääräyksensä lukuun ottamatta Saariston ja rannikon osayleiskaavaa, jossa viitataan rakennuspaikan rakentamisen määrän osalta rakennusjärjestykseen ja Talman osayleiskaava, jossa sivuasuntomääräystä ei ole lainkaan. Rakennusjärjestyksen täydennyksellä on tarkoitus saattaa sivuasuntomääräys rakennusjärjestyksen kautta voimaan myös näillä mainituilla kaava-alueilla. Samalla määräys vaikuttaisi myös niiden mahdollisesti myöhemmin voimaan tulevien kaavojen alueella, joissa ei ole sivuasuntoa koskevia määräyksiä.

Rakennusjärjestyksen täydentämisen eteneminen

Rakennusjärjestys laaditaan vuorovaikutteisesti kaavaprosessin tavoin. Osallisia ovat kaikki Sipoon kunnan asukkaat, kunnan alueella toimivat yhteisöt ja yritykset, maanomistajat, kiinteistönomistajat sekä kaikki ne, joiden oloihin rakennusjärjestys saattaa merkittävästi vaikuttaa, sekä eri viranomaiset, joiden toimialaa rakennusjärjestyksessä käsitellään (MRL 62 §).

Täydennys on vähäinen osa äskettäin voimaan tullutta rakennusjärjestyskokonaisuutta, jonka vuoksi rakennusjärjestys tullaan vireille saattamisen jälkeen asettamaan suoraan ehdotuksena nähtäville. Ehdotusvaiheessa pyydetään laajasti lausunnot ja osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. Lausunnot ja muistutukset käsitellään ja rakennus- ja ympäristövaliokunta ehdottaa kunnanhallitukselle lausuntojen ja muistutusten mahdollista huomioon ottamista ennen valtuuston hyväksymiskäsittelyä.    

Rakennusjärjestyksen asema rakentamisen ohjauksessa

Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä maankäyttö- ja rakennusasetusta sekä kunnan kaavoja täydentävä asiakirja. On syytä muistaa, että rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty.  Lisäksi sivuasuntojen rakentaminen edellyttää useimmiten MRL 137 §:n mukaista suunnittelutarveratkaisua: vaikka sivuasunto olisi yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen mukainen, eivät MRL 137 §:n mukaiset suunnittelutarveratkaisun edellytykset välttämättä täyty.

Rakennusjärjestyksen määräyksistä voidaan poiketa MRL 171 §:n poikkeamista koskevan toimivallan ja MRL 172 §:n poikkeamisen edellytysten mukaisesti; lisäksi vähäinen poikkeaminen on mahdollista rakennusluvan yhteydessä MRL 175 §:n mukaisesti.

Liitteenä on laadittu ja päivittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma rakennusjärjestyksen täydentämisprosessin osalta.

Liite / Bilaga

Liite / Bilaga 1 / 110. § RAKYMP: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, rakennusjärjestyksen täydentäminen

Rakennusvalvontapäällikön ehdotus

Rakennus- ja ympäristövaliokunta päättää laittaa rakennusjärjestyksen täydentämisen vireille ja tiedottaa asiasta osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti (MRA 6 § ja MRL 63 §).

Byggnadstillsynschefens förslag

Byggnads- och miljöutskottet beslutar att anhängiggöra kompletteringen av byggnadsordningen och kungöra ärendet enligt planen för deltagande och bedömning (MarkByggF 6 § och MarkByggL 63 §).

Päätös

Rakennus- ja ympäristövaliokunta hyväksyi yksimielisesti rakennusvalvontapäällikön ehdotuksen täydennetyn liitteen 1 mukaisesti.

Beslut

Byggnads- och miljöutskottet godkände enhälligt byggnadstillsynschefens förslag i enlighet med kompletterad bilaga 1.

Lisäksi rakennus- ja ympäristövaliokunta valtuuttaa rakennusvalvontapäällikön tekemään teknisiä korjauksia päätöstekstiin ja liitteeseen.

Dessutom befullmäktigar byggnads- och miljöutskottet byggnadstillsynschefen att göra tekniska korrigeringar i beslutstexten och bilagan.

__________

Rakennus- ja ympäristövaliokunta / Byggnads- och miljöutskottet 03.02.2021 § 13 

Valmistelija / Beredare: rakennusvalvontapäällikkö / byggnadstillsynschef Ulla-Maija Upola, ulla-maija.upola(at)sipoo.fi

Rakennusjärjestyksen täydentäminen kuulutettiin vireille ja valmisteluvaiheesta tiedotettiin osallisia sekä lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten (18.1.2021 mennessä) yhteisöille ja viranomaisille, joiden toimialaa rakennusjärjestyksen ja sen täydentäminen on arvioitu koskevan - osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Valmisteluvaiheesta saatiin kuntalaisilta yksi kirjallinen mielipide ja yhteisöiltä sekä viranomaisilta kaksi lausuntoa. Mielipiteessä toivottiin sivuasunnon rakentamisen mahdollistamista.

Täydennettävä sivuasuntomääräys ja sen perustelut

Sivuasuntomääräys esitetään täydennettäväksi 1.3.2019/KHO 15.1.2020 voimaan tulleen Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen lukuun 4 kohtaan 4.2.1, joka koskee rakentamisen määrää asemakaava-alueen ulkopuolella, seuraavalla sisällöllä:

"Vähintään 3 000 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa enintään 130 k-m²:n suuruisen sivuasunnon. 2000-2999 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 100 k-m²:n suuruisen sivuasunnon. Alle 2000 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 70 k-m²:n suuruisen sivuasunnon. Kiinteästi pääasunnon yhteyteen toteutettavan sivuasunnon enimmäiskoko on 70 k-m². Sivuasunnon tulee kuulua samaan pihapiiriin vakituiseen asumiseen tarkoitetun päärakennuksen kanssa ja hyödyntää samaa tieliittymää sekä pääsääntöisesti samoja teknisiä järjestelmiä (talousvesi, jäteveden käsittely) kuin päärakennus. Sivuasuntoon saa rakentaa kellarin, johon voi sijoittaa vain varasto- ja teknisiä tiloja. Sivuasunto ja pääasunto muodostavat yhdessä yhden rakennuspaikan; sivuasuntoa ei saa lohkoa erilliseksi kiinteistöksi pääasunnosta. Sivuasunto suunnitellaan useamman sukupolven asumisratkaisuja tukemaan. Sivuasuntoa ei kuitenkaan saa toteuttaa valtakunnallisesti merkittäville rakennetuille kulttuuriympäristön alueille (VAT-alueet), Sipoonjokilaakson maisemallisesti arvokkaille alueille, ranta-alueille eikä loma-asuntojen yhteyteen."

Sipoon strategia 2018-2021 mukaisesti "Sipoo tunnetaan kehittyvistä, elinvoimaisen maaseudun ympäröimistä keskuksista, ja yksilöllisesti kasvavista kylistä." ja "Annamme ihmisten itse valita ja tarjoamme monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen ja yrittämiseen." Edellä kirjatut strategian tavoitteet ja voimassa olevan rakennusjärjestyksen alkuperäinen tavoite sivuasunnon rakentamisen mahdollistamiseksi ovat ohjanneet tämän määräyksen laatimista ja sisältöä; lisäksi on otettu huomioon Korkeimman oikeuden päätöksen perustelut kumotun sivuasuntomääräyksen osalta. Nyt esitettävästä sivuasuntomääräyksestä on siten rajattu ulkopuolelle valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Sipoonjokilaakson maisemallisesti arvokkaat alueet ja ranta-alueet sekä selkeytetty sitä, että loma-asuntojen yhteyteen ei sivuasuntoa voi toteuttaa.

Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueilla aluerakennetta sekä maisema- ja kyläkuvaa vaalitaan ja pyritään säilyttämään yksittäisten rakennusten säilyttämisen lisäksi. Sipoossa valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöalueet ovat Hindsbyn kylä, Löparön kartano, Nikkilän sairaala-alue, Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema, Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus sekä Suuri Rantatie. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin on alueellista suunnittelua vaativa tehtävä. Sen vuoksi sivuasuntomahdollisuus tulee näillä alueille ratkaista kaavoituksella eikä yksittäisellä lupaharkinnalla. Ulkopuolelle on rajattu lisäksi ranta-alueet sekä laajempana, arvokkaana maisema-alueena maakunnallisesti arvokas Sipoonjokilaakso; myös nämä alueet edellyttävät herkkyytensä ja maisema-arvojensa vuoksi laajempaa tarkastelua ja selvityksiä kaavoituksen muodossa. Loma-asuntojen ei voida asumismuotona katsoa edellyttävän elinkaariasumista; selkeyden vuoksi on kirjattu määräykseen kielto sivuasuntojen rakentamisesta loma-asuntojen yhteyteen.     

Sivuasuntojen historia ja nykytila Sipoossa

Sivuasuntoja koskevia määräyksiä on Sipoossa ollut voimassa vuoden 1992 rakennusjärjestyksen voimaantulosta lähtien. Tällä hetkellä voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä ei sivuasuntomääräystä ole, sillä Korkein hallinto-oikeus kumosi rakennusjärjestykseen esitetyn sivuasuntomääräyksen lainvastaisena. Koko kunnan yleiskaavasta sivuasuntomääräys löytyy, kuten myös useasta eri osayleiskaavasta. Nyt ehdotettava rakennusjärjestyksen määräys poikkeaa yleiskaavan ja osayleiskaavojen vastaavasta määräyksestä mahdollistamalla sivuasuntojen rakentamisen kiinteistön koosta riippumatta ja lisäksi sivuasunnon enimmäiskoko on suurempi. Rakennusjärjestyksen ja yleiskaavan ollessa ristiriidassa, noudatetaan yleiskaavan määräystä. Näin ollen nyt ehdotettava rakennusjärjestyksen määräys tulee sovellettavaksi niiden osayleiskaavojen alueella, joissa ei sivuasuntoa koskevia määräyksiä ole. Tällä hetkellä tällaisia kaavoja ovat Talman osayleiskaava ja Saariston ja rannikon osayleiskaava. Lisäksi vireillä on useita kaavoja, joihin sivuasuntomääräyksiä ei ole kaavoituksen tässä vaiheessa kirjattu.

Kiinteistönmuodostamislain 1.10.2011 voimaan tulleen muutoksen perusteella kunnan asettama kielto pääasunnon ja sivuasunnon lohkomisesta jää tehottomaksi. Kiinteistönmuodostamislain muutoksen seurauksena lohkominen on kiellosta huolimatta mahdollista 10 vuoden kuluttua kiinteistön hallinnan luovutuksesta. Sipoon kunta kuitenkin katsoo, että pääasunto ja sivuasunto muodostavat yhdessä yhden rakennuspaikan mahdollisesta lohkomisesta huolimatta. Käytännössä kuitenkin mahdollisuus lohkoa pääasunto ja sivuasunto erillisiksi kiinteistöiksi eriyttää kokonaisuutta. Alkuperäinen sivuasunnon ajatus on ollut useamman sukupolven asumisratkaisujen tukeminen; sivuasunnon toteuttaminen muussa tarkoituksessa ei lähtökohtaisesti johda toimivaan ratkaisuun, eikä viihtyisään ja hyvään ympäristöön eikä se ole yhteisen edun mukaista.

Sivuasuntoja koskevat ratkaisukäytännöt Sipoossa

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole erikseen säädetty sivuasunnoista ja niiden rakentamisesta, vaan niitä koskee samat säännökset kuin muitakin asuinrakennuksia. Oikeuskäytännön perusteella sivuasuntona pidetään päärakennukseen liittyvää asuinrakennusta, jolla on pääsääntöisesti rakennusten yhteisten teknisten ratkaisujen, piha-alueen ja ajotien perusteella selkeä yhteys päärakennukseen, ja joka sijoittuu päärakennukseen nähden siten, että sen voidaan katsoa sijaitsevan yhteisellä rakennuspaikalla päärakennuksen kanssa. Sipoossa sivuasunnon on lisäksi katsottu olevan tarkoitettu elinkaariasumisen mahdollistamiseen.

Sivuasunnon rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaista suunnittelutarveratkaisua. Rakennusjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä ei voida ratkaista suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytyksiä, vaan tämä harkinta tehdään yksittäisten lupahakemusten käsittelyn yhteydessä.

Sipoon aikaisemmassa ratkaisukäytännössä on yleiskaavojen mitoituksella ollut korostunut merkitys suunnittelutarveratkaisuiden valmistelussa. Kun sivuasunnon on aikaisemmin tulkittu liittyvän pääasuntoon siten, ettei se ole muodostanut uutta rakennuspaikkaa, ei sivuasunnoilla ole tulkittu olevan vaikutusta rakennuspaikkojen lukumäärään tai mitoitukseen. Koska yleiskaavan mitoitus ei tällä tulkinnalla ole muodostunut esteeksi, on sivuasuntoja koskevat lupahakemukset säännönmukaisesti myönnetty. Ratkaisukäytäntöä on tältä osin jouduttu asteittain muuttumaan vuodesta 2014 alkaen. Vuoden 2020 aikana on päädytty sellaiseen tilanteeseen, ettei kokonaan uusille sivuasunnoille ole pääsääntöisesti mahdollista myöntää suunnittelutarveratkaisua edes silloin, kun sivuasunto on yleiskaavan määräysten mukainen. Se, että rakennusjärjestykseen tulee vielä yleiskaavaa sallivammat sivuasuntomääräykset, ei lähtökohtaisesti muuta tilannetta. Näin ollen on todennäköistä, että sivuasuntoa koskevista lupahakemuksista joudutaan suuressa osassa tapauksia valmistelemaan kielteinen päätösesitys rakennus- ja ympäristövaliokunnalle. Pääsäännöstä poiketen lupa sivuasunnolle saattaa kuitenkin olla mahdollista joissain erityistilanteissa. Samoin rakennusjärjestyksen sivuasuntoa koskevilla määräyksillä on vaikutusta silloin, kun on kyse olemassa olevan sivuasunnon korvaamisesta uudella tai olemassa olevan sivuasunnon laajentamisesta. Näissä hankkeissa ei asuntojen lukumäärä kiinteistöllä nouse, ja nykyisessä ratkaisukäytännössä luvan myöntämisen edellytykset ovat tällöin yleensä täyttyneet.

Esittelijä / Föredragande Rakennusvalvontapäällikkö / Byggnadstillsynschef Upola Ulla-Maija

Ehdotus / Förslag Rakennus- ja ympäristövaliokunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus hyväksyy rakennusjärjestystä täydennettäväksi esityksen mukaisesti ja päättää asettaa sen ehdotuksena nähtäville MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti sekä pyytää lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla.

Byggnads- och miljöutskottet beslutar föreslå kommunstyrelsen att kommunstyrelsen godkänner kompletteringen av byggnadsordningen enligt förslaget och beslutar lägga fram förslaget enligt 65 § i markanvändnings- och bygglagen och 27 § i markanvändnings- och byggförordningen samt begära utlåtanden enligt programmet för deltagande och bedömning.

Käsittely / Behandling  

Sini-Pilvi Saarnio ehdotti, että sivuasuntoa koskeva määräys korjataan seuraavasti. Sivuasunnon salliminen alle 2000 m² kiinteistöille on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n kanssa ja kyseinen kohta tulee sen vuoksi poistaa.

Ehdotusta ei kannatettu ja se raukesi.

Sini-Pilvi Saarnio föreslog att förordningen gällande sidobostad korrigeras på följande sätt. Att tillåta byggandet av sidobostäder på fastigheter som är mindre än 2000 m² strider mot 116 § i markanvändnings- och bygglagen och därför ska stycket i fråga raderas.

Förslaget vann inte understöd varför det förföll.

Kasper Nyberg ehdotti, että sivuasuntoa koskeva määräys esitetään kunnanhallitukselle seuraavasti: 

"Vähintään 3000 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa enintään 150 k-m²:n suuruisen sivuasunnon. 2000-2999 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 100 k-m²:n suuruisen sivuasunnon. Alle 2000 m²:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 70 k-m²:n suuruisen sivuasunnon. Kiinteästi pääasunnon yhteyteen toteutettavan sivuasunnon enimmäiskoko on 70 k-m². Rakennuksen tulee kuulua samaan pihapiiriin vakituiseen asumiseen tarkoitetun päärakennuksen kanssa ja hyödyntää samaa tieliittymää sekä pääsääntöisesti samoja teknisiä järjestelmiä (talousvesi, jäteveden käsittely) kuin päärakennus. Sivuasuntoon saa rakentaa kellarin, johon voi sijoittaa vain varasto- ja teknisiä tiloja. Sivuasunto ja pääasunto muodostavat yhdessä yhden rakennuspaikan; sivuasuntoa ei saa lohkoa erilliseksi kiinteistöksi pääasunnosta. Sivuasuntoa ei kuitenkaan saa toteuttaa valtakunnallisesti merkittäville rakennetuille kulttuuriympäristön alueille (VAT-alueet), Sipoonjokilaakson maisemallisesti arvokkaille alueille, loma-asuntojen yhteyteen eikä ranta-alueille."

Perustelut

Sipoon strategia ja valtuuston tahtotila ovat selkeät: "Sipoo tunnetaan kehittyvistä, elinvoimaisen maaseudun ympäröimistä keskuksista, ja yksilöllisesti kasvavista kylistä". Kyliä pitää kehittää olemassa olevan asutuksen ja infran pohjalta ja silloin on tarkoituksenmukaista tiivistää kyliä, laajentamisen sijaan. Korkeimman oikeuden päätöksessä otettiiin kantaa sivuasuntojen rakentamiseen erityisesti ranta-alueilla ja todettiin että sen salliminen vaatii lisäselvityksiä. Sivuasuntojen kokoon oikeus ei ottanut kantaa. Valtuuston tahtotila on että vähintään 3000 m2:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 150 k-m2:n suuruisen sivuasunnon.

Alkuperäisessä, valtuuston hyväksytyssä sivuasuntomääräyksessä ei ollut mainintaa että "sivuasuntoa suunnitellaan useamman sukupolven asumisratkaisuja tukemaan" emmekä näe syytä miksi tämän pitäisi sisältyä korjatussa ehdotuksessa. Esitämme että tämä teksti poistetaan ja annamme strategian mukaisesti "ihmisten itse valita tarjoamalla monipuolisia mahdollisuuksia asumiseen ja yrittämiseen".

Rakennus- ja ympäristövaliokunta kannatti Kasper Nybergin ehdotusta.

Kasper Nyberg föreslog att förordningen gällande sidobostad föreslås till kommunstyrelsen på följande sätt:

"På en minst 3000 m² stor byggplats får dessutom byggas en högst 150 m²vy stor sidobostad. På en 2000-2999 m² stor byggplats får byggas en högst 100 m²vy stor sidobostad. På en byggplats som är mindre än 2000 m² får byggas en högst 70 m²vy stor sidobostad. Den maximala storleken för en sidobyggnad som byggs i tät anslutning till en huvudbyggnad är 70 m2vy. Byggnaden ska ingå i samma gårdsområde som den för stadigvarande bostadsbruk avsedda huvudbyggnaden och nyttja samma väganslutning och i regel samma tekniska system (hushållsvatten, avloppsvattenbehandling) som huvudbyggnaden. I sidobostaden får byggas en källare, där endast förvarings- och tekniska utrymmen får placeras. Sidobostaden och huvudbostaden bildar tillsammans en byggplats, sidobyggnaden får inte avstyckas till en egen fastighet separat från huvudbyggnaden. Sidobyggnader får dock inte byggas i byggda kulturmiljöer av riksintresse som nämns i de riksomfattande målen för områdesanvändningen (VAT), på miljömässigt värdefulla områden vid Sibbo å, i anknytning till fritidsbostäder eller på strandområden."

Motiveringar

Sibbo kommuns strategi och fullmäktiges mål i ärendet är tydliga: "Sibbo är känt för sina centrum som utvecklas och omges av en livskraftig landsbygd och byar som växer utgående från sina egna behov." Byarna ska utvecklas utifrån det befintliga boendet och infrastrukturen, och då är det ändamålsenligt att göra byggandet i byarna tätare, inte glesare. Högsta domstolen tog i sitt beslut ställning till byggandet av sidobostäder särskilt på strandområden och konstaterade att byggandet kan tillåtas enbart om det görs ytterligare utredningar i ärendet. Domstolen tog inte ställning till sidobyggnadernas storlek. Fullmäktige anser att det på en minst 3000 m² stor byggplats borde få byggas en högst 150 m²vy stor sidobostad.

I den ursprungliga bestämmelsen om sidobostäder som fullmäktige godkände ingick inte meningen "sidobyggnaden planeras för att stödja boendelösningar för flera generationer" och enligt oss finns det inte motiverade skäl till att inkludera denna mening i det korrigerade förslaget. Vi föreslår att ovan nämnda text raderas och att kommunen enligt strategin "låter människorna välja själva och erbjuder mångsidiga möjligheter till boende och företagande".

Byggnads- och miljöutskottet understödde Kasper Nybergs förslag.

Päätös / Beslut Rakennus- ja ympäristövaliokunta hyväksyi Kasper Nybergin esittämän muutetun ehdotuksen ja päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus hyväksyy rakennusjärjestystä täydennettäväksi muutetun ehdotuksen mukaisesti ja päättää asettaa sen ehdotuksena nähtäville MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti sekä pyytää lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla. 

Pykälä tarkastettiin kokouksessa.

Byggnads- och miljöutskottet godkände Kasper Nybergs framförda förändrade förslag och beslutar föreslå kommunstyrelsen att kommunstyrelsen godkänner kompletteringen av byggnadsordningen enligt det förändrade förslaget och beslutar lägga fram förslaget enligt 65 § i markanvändnings- och bygglagen och 27 § i markanvändnings- och byggförordningen samt begära utlåtanden enligt programmet för deltagande och bedömning. 

Paragrafen justerades på mötet.

Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen 16.02.2021 § 45  

9/10.03.00.00/2021  

Esittelijä / Föredragande Kunnanjohtaja / Kommundirektör Grannas Mikael

Ehdotus / Förslag Kunnanhallitus hyväksyy rakennusjärjestystä täydennettäväksi esityksen mukaisesti ja päättää asettaa sen ehdotuksena nähtäville MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti sekä pyytää lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyllä tavalla. 

Kommunstyrelsen godkänner kompletteringen av byggnadsordningen enligt förslaget och beslutar lägga fram förslaget enligt 65 § i markanvändnings- och bygglagen och 27 § i markanvändnings- och byggförordningen samt begära utlåtanden enligt programmet för deltagande och bedömning.

Käsittely / Behandling  

Päätös / Beslut Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.