Valtuusto
Pöytäkirja 10.02.2025/Pykälä 14

Sivistysvaliokunta 22.01.2025 § 11 

Valmistelija:
Koulutusjohtaja Tommi Eränpalo, tommi.eranpalo(at)sipoo.fi
Opetuspäällikkö Riikka Strandström, riikka.strandstrom(at)sipoo.fi

Osana palveluverkkosuunnittelua koulutuksen toimiala on tuonut esiin tarpeen ruotsinkielisen kouluverkon resurssien keskittämisestä siten, että Etelä-Sipoon kolmesta kyläkoulusta vahvistetaan kahden, Boxby skolan ja Gumbostrands skolan elinvoimaisuutta lakkauttamalla Salpar skola.

Ehdotusta on perusteltu laajasti. Kouluverkon ja opetuksen suunnittelua, ylläpitoa ja kehittämistä ohjaa ensisijaisesti perusopetuslaki; 4 § opetuksen järjestämisestä molemmilla kotimaisilla kielillä, 6§ oppilaan koulupaikan määräytymisestä, tarkentuen lähikouluperiaatteella, 10 § opetuskielestä ja 15 § opetussuunnitelmasta.

Koulutuksen toimialalta on valmistunut toimiva koulu -laatuarviointi, joka selkeästi osoittaa, että oppilasmäärän vähentyessä Salpar skolassa kunnan on erittäin haasteellista järjestää lain hengen, kunnan omien linjausten ja kuntastrategian mukaista opetusta ja oppimisen tukea oppilasmäärän laskun, opetusryhmien rakenteiden ja opettajien määrän takia. Hyvinvointialueen on myös vaikea järjestää opiskeluhuollon palveluita näin pieneen yksikköön.

Salpar skolan oppilaaksiottoalueella väestörakenne on muuttunut radikaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Peruskouluikäisiä ruotsinkielisiä lapsia (s. 2018-2024) asuu alueella 14. Koulun oppilaista enin osa on toissijaista koulupaikkaa hakeneita oppilaita ja yli puolet niistä suomenkielisistä perheistä. Oppilasaines ei näin ollen tue ruotsinkielisen koulun järjestämistä jatkossa. Kunta ei voi myöskään tarjota koulussa opetusta kahdella kielellä (suomenkielinen luokka), sillä luokista muodostuisi yhdysluokkia, joissa olisi oppilaita  luokka-asteilla 1-6. Tällaisessa rakenteessa opetussuunnitelman toteutuminen on erittäin haasteellista, eikä opetus tue oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Kunta ei voi myöskään tarjota koulukuljetusta toissijaiseen kouluun niille oppilaille, jotka mahdollisesti haluaisivat käydä koulua Salpar skolassa, sillä tällainen mahdollisuus tulisi näin ollen kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi suoda kaikille kunnan peruskoululaisille. Tämä johtaisi lähikouluperiatteen romahtamiseen ja kuljetuskustannusten räjähdysmäiseen kasvuun.

Koulun tulevaisuuden oppilasmäärä on kytköksissä myös kunnan maankäytön ja kaavoituksen pitkäaikaisiin suunnitelmiin. Lähialueelle ei ole suunnitteilla sellaista uudisrakentamista, jolla voisi perustella koulun säilyttämistä. Väestösuunnitteen väestönkehityksen näkymä vuoteen 2040 saakka, mukaan lukien ennusteet kuntaan muutosta, osoittaa asukasmäärän kasvavan pääosin Söderkullassa Etelä-Sipoon alueella. Muutoin asukaslukumäärä on Etelä-Sipoossa ennustettu säilyvän tai vähenevän. Koulujen oppilasmäärien kehityksen arvioinnissa on käytetty sekä syntyvyyteen, että kuntaan muuttoon perustuvia oppilasennusteita.

Salpar skolan koulukiinteistö on 10 vuoden sisällä laajan peruskorjauksen n. 1 milj € tarpeessa, ja jo lähivuosina tulee kiinteistössä tehdä mm. sähkölinjojen ja lämmitysjärjestelmän osalta korjaustöitä noin 500 000 € edestä. Koulun käyttöaste on n. 50 %. Tämä tarkoittaa ylisuuren kiinteistön sisäisten vuokrien ja huoltokustannusten rasitteen kohdistumista pienelle oppilasmäärälle.

Palveluverkkosuunnittelun kokonaisuus puoltaa myös koulun lakkauttamista. Kahden muun kyläkoulun elinvoimaisena säilyttäminen vaatii myös lähitulevaisuudessa peruskorjausta ja investointeja. Salpar skolan lakkauttaminen mahdollistaa kiinteistön myynnin tai purkamisen ja tontin myynnin.

Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä aiheutetaan. Salpar skolan lakkauttamiseen liittyen koulutuksen toimiala on tehnyt lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin. Tässä ennakkoarvioinnissa on käytetty Sipoon kouluissa vuosittain tehtävän hyvinvointikyselyn tuloksia. Kyselyyn vastaavat 3.-9- luokkien oppilaat.

Koulun lakkauttamisella ja oppilaaksiottoalueiden muutoksilla voi olla vaikutusta opetuksen toteuttamiseen, oppilaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, koulurakennuksen  ja piha-alueen turvallisuuteen, oppilaiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin, oppilaiden ja koulun aikuisten  välisiin vuorovaikutussuhteisiin, yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistamiseen ja tuen järjestämiseen, oppilaiden mahdollisuuksiin tulla kuulluksi ja vaikuttaa koulun toimintaan, oppilaiden mahdollisuuksiin saada tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluita, kouluruokailuun, koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamiseen, koulumatkoihin ja niiden kestoon ja turvallisuuteen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempien mahdollisuuksiin tukea lastensa koulunkäyntiä.

Hyvinvointikyselyn-24 tulosten mukaan tilanne edellä kuvattujen muuttujien suhteen on Sipoon kouluissa hyvällä tasolla eikä koulujen välillä ole merkittäviä eroja. Koulua vaihtaneet oppilaat olivat saaneet hyvän vastaanoton uudessa koulussa. Lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin osalta voidaan todeta, että yhden koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen uuteen kouluun ei vaikuttaisi haitallisesti lasten oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin tai hyvinvointiin.

Ehdotus koulun lakkauttamisesta on ollut esillä myös kuntalaiskuulemisissa ja asiasta on tehty kuntalaisille avoin kysely. Kuntalaiskyselyyn tuli yhteensä 277 vastausta.

Kyselyn perusteella 31,1 % vastaajista kannatti Salpar skolan lakkauttamista, 49,8 % vastaajista vastusti lakkauttamista ja 19,1 % vastaajista ei ottanut lakkauttamiseen kantaa. Enemmistö vastaajista (48,5 %) kannatti oppilaaksiottoalueiden muuttamista syksystä 2026 alkaen. 8,4 % vastaajista kannatti oppilaaksiottoalueiden muuttamista syksystä 2027 ja 43,1 % vastaajista kannatti oppilaaksiottoalueiden muuttamista syksystä 2028. 47,8 % vastaajista kannatti Salpar skolan lakkauttamista syksystä 2026, 8,8 % kannatti koulun lakkauttamista syksystä 2027 alkaen ja 43,4 % vastaajista kannatti koulun lakkauttamista syksystä 2028.

Salpar skolan lakkauttaminen ei edellytä uusien opetusryhmien muodostamista Söderkulla skolan tai Boxby skolan. Näiden koulujen opetusryhmien koot ovat sellaiset, että niiden täydentäminen Salpar skolan oppilailla, ei kasvata ryhmäkokoja juurikaan yli 20 oppilaan. Opetusryhmien koot eivät tulisi poikkeamaan muiden koulujen opetusryhmien koosta.

Mikäli päätetään jatkaa opetuksen järjestämistä Salpar skolassa, tarkoittaa tämä jatkossakin resurssien epätasaista ohjaamista pienelle oppilasmäärälle. Tämä ei ole kuntalaisten tasapuolista kohtelua.

Ruotsinkielinen koulutusjaosto on antanut asiasta lausunnon kokouksessaan 14.1.2025 (liite 3).

Esittelijä Koulutusjohtaja Eränpalo Tommi

Ehdotus Sivistysvaliokunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle Salpar skolan lakkauttamista lukuvuoden 2025-2026 päättyessä keväällä 2026. Lukuvuoden 2026-2027 alkaessa koulun oppilaat aloittavat heille osoitetuissa uusissa lähikouluissa Söderkulla skolassa tai Boxby skolassa. Oppilailla on mahdollisuus anoa toissijaista koulupaikkaa muista kunnan kouluista.

Pykälä tarkastetaan välittömästi.

Käsittely Caroline Högel-Starck teki seuraavan ehdotuksen:

 Sivistysvaliokunta päättää jatkaa opetusta Salpar skolassa, kunnes Söderkulla skolan uusi rakennus (Taasjärven varrella) valmistuu. Rakennuksen on suunniteltu valmistuvan syksyllä 2028. Salpar skolan toiminta arvioidaan lukuvuotta ennen kuin Söderkulla skolan uusi rakennus otetaan käyttöön.

 Puheenjohtaja Mari Berg ja Jari Malm kannattivat Caroline Högel-Starckin ehdotusta.

 Käydyn keskustelun perusteella esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti:

 Sivistysvaliokunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle Salpar skolan lakkauttamista lukuvuoden 2027–2028 päättyessä keväällä 2028. Lukuvuosien 2026-2028 aikana Salpar skolan oppilailla on oikeus hakeutua ehdotettujen uusien oppilaaksiottoalueiden mukaisiin lähikouluihin. Näistä kouluista silloin tulee näiden oppilaiden lähikouluja. Lukuvuosien 2026–2028 aikana opetuksenjärjestäjä varmistaa myös riittävät resurssit opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseksi oppilasmäärään nähden ylimitoitetulla tuntikehyksellä Salpar skolassa.

 Oppilaaksiotto Salpar skolaan lakkaa lukuvuoden 2026–2027 alusta vuonna 2019 syntyneiden lasten ja silloin 1. luokan aloittavien osalta.

 Lukuvuoden 2028–2029 alkaessa Salpar skolan oppilaat aloittavat heille osoitetuissa uusissa lähikouluissa Söderkulla skolassa tai Boxby skolassa. Oppilailla on mahdollisuus anoa toissijaista koulupaikkaa muista kunnan kouluista.

 Ehdotuksen edellytyksenä on Söderkulla skolan uudisrakennuksen valmistuminen vuonna 2028.

 Juha Salo ja Tuomas Alaterä kannattivat esittelijän muutettua ehdotusta.

 Valiokunta piti neuvottelutauon klo 20.12-20.32.

 Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutetun ehdotuksen lisäksi oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

  Puheenjohtaja ehdotti, että esittelijän muutettua ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Caroline Högel-Starckin ehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 Äänestys:

 Esittelijän muutettu ehdotus – 5 ääntä: Tuomas Alaterä, Satu Pärssinen, Juha Salo, Mari Nikkanen, Tiina-Maria Levamo

 Caroline Högel-Starckin vastaehdotus – 4 ääntä: Mari Berg, Jari Malm, Caroline Högel-Starck, Christoffer Hällfors

 Sivistysvaliokunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen äänin 5-4.

Päätös Sivistysvaliokunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle Salpar skolan lakkauttamista lukuvuoden 2027–2028 päättyessä keväällä 2028. Lukuvuosien 2026-2028 aikana Salpar skolan oppilailla on oikeus hakeutua ehdotettujen uusien oppilaaksiottoalueiden mukaisiin lähikouluihin. Näistä kouluista silloin tulee näiden oppilaiden lähikouluja. Lukuvuosien 2026–2028 aikana opetuksenjärjestäjä varmistaa myös riittävät resurssit opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseksi oppilasmäärään nähden ylimitoitetulla tuntikehyksellä Salpar skolassa.

Oppilaaksiotto Salpar skolaan lakkaa lukuvuoden 2026–2027 alusta vuonna 2019 syntyneiden lasten ja silloin 1. luokan aloittavien osalta.

Lukuvuoden 2028–2029 alkaessa Salpar skolan oppilaat aloittavat heille osoitetuissa uusissa lähikouluissa Söderkulla skolassa tai Boxby skolassa. Oppilailla on mahdollisuus anoa toissijaista koulupaikkaa muista kunnan kouluista.

Ehdotuksen edellytyksenä on Söderkulla skolan uudisrakennuksen valmistuminen vuonna 2028.

Pykälä tarkastettiin välittömästi.

Caroline Högel-Starck, Jari Malm ja Mari Berg jättivät eriävät mielipiteet päätöksen johdosta.

Liitteet
 

Kunnanhallitus 03.02.2025 § 22 

Valmistelija: Koulutusjohtaja Tommi Eränpalo, tommi.eranpalo(at)sipoo.fi
Opetuspäällikkö Riikka Strandström, riikka.strandstrom(at)sipoo.fi

Osana palveluverkkosuunnittelua koulutuksen toimiala on tuonut esiin tarpeen ruotsinkielisen kouluverkon resurssien keskittämisestä siten, että Etelä-Sipoon kolmesta kyläkoulusta vahvistetaan kahden, Boxby skolan ja Gumbostrands skolan elinvoimaisuutta lakkauttamalla Salparin koulu.

Ehdotusta on perusteltu laajasti. Kouluverkon ja opetuksen suunnittelua, ylläpitoa ja kehittämistä ohjaa ensisijaisesti perusopetuslaki; 4 § opetuksen järjestämisestä molemmilla kotimaisilla kielillä, 6 § oppilaan koulupaikan määräytymisestä, tarkentuen lähikouluperiaatteella, 10 § opetuskielestä ja 15 § opetussuunnitelmasta. Lisäksi opetuksen järjestäjää velvoittaa yhdenvertaisuuslaki 6 § oppilaitoksen toimintaympäristön, ja voimavarojen yhdenvertaisuudesta.
 

Koulutuksen toimialalta on valmistunut toimiva koulu -laatuarviointi, joka selkeästi osoittaa, että oppilasmäärän vähentyessä Salparin koulussa kunnan on erittäin haasteellista järjestää lain hengen, opetussuunnitelman, kunnan omien linjausten ja kuntastrategian mukaista opetusta ja oppimisen tukea oppilasmäärän laskun, opetusryhmien rakenteiden ja opettajien määrän takia. Hyvinvointialueen on myös vaikea järjestää opiskeluhuollon palveluita näin pieneen yksikköön.

Salparin koulun oppilaaksiottoalueella väestörakenne on muuttunut radikaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Peruskouluikäisiä ruotsinkielisiä lapsia (s. 2018-2024) asuu alueella 14. Koulun oppilaista enin osa on toissijaista koulupaikkaa hakeneita oppilaita ja yli puolet suomenkielisistä perheistä. Oppilasaines ei näin ollen tue ruotsinkielisen koulun järjestämistä jatkossa. Kunta ei voi myöskään tarjota koulussa opetusta kahdella kielellä (suomenkielinen luokka), sillä luokista muodostuisi yhdysluokkia, joissa olisi oppilaita luokka-asteilla 1-6. Tällaisessa rakenteessa opetussuunnitelman toteutuminen on erittäin haasteellista, eikä opetus tue oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Kunta ei voi myöskään tarjota koulukuljetusta toissijaiseen kouluun niille oppilaille, jotka mahdollisesti haluaisivat käydä koulua Salparissa, sillä tällainen mahdollisuus tulisi näin ollen kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi suoda kaikille kunnan peruskoululaisille. Tämä johtaisi lähikouluperiaatteen romahtamiseen ja kuljetuskustannusten räjähdysmäiseen kasvuun.

Koulun tulevaisuuden oppilasmäärä on kytköksissä myös kunnan maankäytön ja kaavoituksen pitkäaikaisiin suunnitelmiin. Lähialueelle ei ole suunnitteilla sellaista uudisrakentamista, jolla voisi perustella koulun säilyttämistä. Väestösuunnitteen väestönkehityksen näkymä vuoteen 2040 saakka, mukaan lukien ennusteet kuntaan muutosta, osoittaa asukasmäärän kasvavan pääosin Söderkullassa Etelä-Sipoon alueella. Muutoin asukaslukumäärä on Etelä-Sipoossa ennustettu säilyvän tai vähenevän. Koulujen oppilasmäärien kehityksen arvioinnissa on käytetty sekä syntyvyyteen, että kuntaan muuttoon perustuvia oppilasennusteita.

Salparin koulun koulukiinteistö on 10 vuoden sisällä laajan peruskorjauksen n. 1 milj € tarpeessa, ja jo lähivuosina tulee kiinteistössä tehdä mm. sähkölinjojen ja lämmitysjärjestelmän osalta korjaustöitä noin 500 000 € edestä. Koulun käyttöaste on n. 50 %. Tämä tarkoittaa ylisuuren kiinteistön sisäisten vuokrien ja huoltokustannusten rasitteen kohdistumista pienelle oppilasmäärälle.

Palveluverkkosuunnittelun kokonaisuus puoltaa myös koulun lakkauttamista. Kahden muun kyläkoulun elinvoimaisena säilyttäminen vaatii myös lähitulevaisuudessa peruskorjausta ja investointeja. Salparin koulun lakkauttaminen mahdollistaa kiinteistön myynnin tai purkamisen ja tontin myynnin.

Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä aiheutetaan. Salparin koulun lakkauttamiseen liittyen koulutuksen toimiala on tehnyt lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin. Tässä ennakkoarvioinnissa on käytetty Sipoon kouluissa vuosittain tehtävän hyvinvointikyselyn tuloksia. Kyselyyn vastaavat 3.-9- luokkien oppilaat.

Lapsivaikutusten ennakkoarviointi on toteutettu niin, että kyselyt on kohdistettu kaikille kunnan oppilaille ja huoltajille. Lapsivaikutusten arviointia Salparin koulussa jatketaan yhdessä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa, kun päätös koulun lakkauttamisesta on tehty. Näin toimittaessa varmistetaan parhaalla mahdollisella tavalla muutoksen vastaanottaminen ja siihen sopeutuminen.

Koulun lakkauttamisella ja oppilaaksiottoalueiden muutoksilla voi olla vaikutusta opetuksen toteuttamiseen, oppilaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, koulurakennuksen  ja piha-alueen turvallisuuteen, oppilaiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin, oppilaiden ja koulun aikuisten  välisiin vuorovaikutussuhteisiin, yksilöllisten tuen tarpeiden tunnistamiseen ja tuen järjestämiseen, oppilaiden mahdollisuuksiin tulla kuulluksi ja vaikuttaa koulun toimintaan, oppilaiden mahdollisuuksiin saada tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluita, kouluruokailuun, koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttamiseen, koulumatkoihin ja niiden kestoon ja turvallisuuteen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempien mahdollisuuksiin tukea lastensa koulunkäyntiä.

Hyvinvointikyselyn-24 tulosten mukaan tilanne edellä kuvattujen muuttujien suhteen on Sipoon kouluissa hyvällä tasolla eikä koulujen välillä ole merkittäviä eroja. Koulua vaihtaneet oppilaat olivat saaneet hyvän vastaanoton uudessa koulussa. Lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin osalta voidaan todeta, että yhden koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtyminen uuteen kouluun ei vaikuttaisi haitallisesti lasten oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin tai hyvinvointiin.

Ehdotus koulun lakkauttamisesta on ollut esillä myös kuntalaiskuulemisissa ja asiasta on tehty kuntalaisille avoin kysely. Kuntalaiskyselyyn tuli yhteensä 277 vastausta.

Kyselyn perusteella 31,1 % vastaajista kannatti Salparin koulun lakkauttamista, 49,8 % vastaajista vastusti lakkauttamista ja 19,1 % vastaajista ei ottanut lakkauttamiseen kantaa. Enemmistö vastaajista (48,5 %) kannatti oppilaaksiottoalueiden muuttamista syksystä 2026 alkaen. 8,4 % vastaajista kannatti oppilaaksiottoalueiden muuttamista syksystä 2027 ja 43,1 % vastaajista kannatti oppilaaksiottoalueiden muuttamista syksystä 2028. 47,8 % vastaajista kannatti Salparin koulun lakkauttamista syksystä 2026, 8,8 % kannatti koulun lakkauttamista syksystä 2027 alkaen ja 43,4 % vastaajista kannatti koulun lakkauttamista syksystä 2028.

Salparin koulun lakkauttaminen ei edellytä uusien opetusryhmien muodostamista Söderkulla skolaan tai Boxby skolaan. Näiden koulujen opetusryhmien koot ovat sellaiset, että niiden täydentäminen Salparin oppilailla, ei kasvata ryhmäkokoja juurikaan yli 20 oppilaan. Opetusryhmien koot eivät tulisi poikkeamaan muiden koulujen opetusryhmien koosta.

Koulun lakkauttamiseen liittyen voidaan Salpar skolan oppilaiden lähikoulupäätöksissä tulla vastaan siten, että lähikouluksi voidaan osoittaa jo aikaisemmin kotiosoitteen mukainen tuleva lähikoulu, jolloin oppilas voi huoltajan niin toivoessa siirtyä aikaisemmin lähikouluperiaatteen ja koulukuljetuskriteerien mukaisesti Söderkulla skolaan tai Boxby skolaan ja saada sinne koulukuljetuksen.

Mikäli päätetään jatkaa opetuksen järjestämistä Salparin koulussa, tarkoittaa tämä jatkossakin resurssien epätasaista ohjaamista pienelle oppilasmäärälle. Tämä ei ole kuntalaisten tasapuolista kohtelua.

Sipoon kunnan hallintosääntö määrittää koulun lakkauttamiseen liittyen 27 § Valiokuntien yhteisistä tehtävistä ja ratkaisuvallasta:

Valiokunta päättää toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta, edellyttäen, että päätös ei aiheuta merkittävää muutosta valiokunnan alaisen toiminnan palveluverkkoon tai hallintosäännössä vahvistettuun organisaatiorakenteeseen. Edellä mainituissa tapauksissa asian käsittelee valiokunnan esityksen pohjalta kunnanhallitus, joka tarvittaessa päättää esityksen tekemisestä valtuustolle.

Ruotsinkielinen koulutusjaosto on antanut asiasta lausunnon kokouksessaan 14.1.2025 (liite 3).
 

Esittelijä Kunnanjohtaja Grannas Mikael

Ehdotus Kunnanhallitus esittää valtuustolle Salpar skolan lakkauttamista lukuvuoden 2027–2028 päättyessä keväällä 2028.

Koulun lakkauttamisen edellytyksenä on Söderkulla skolan uudisrakennuksen valmistuminen vuonna 2028.

Pykälä tarkastetaan välittömästi.

Käsittely Esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti:

 ”Kunnanhallitus esittää valtuustolle Salpar skolan lakkauttamista lukuvuoden 2027–2028 päättyessä keväällä 2028.

 Koulun lakkauttamisen edellytyksenä on Söderkulla skolan uudisrakennuksen valmistuminen vuonna 2028.

 Koulun lakkauttamisen lapsivaikutuksen arviointia jatketaan Salparin koulussa lakkauttamispäätöksen jälkeen.”

 Micaela Röman teki seuraavan vastaehdotuksen:

 ”Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että opetus Salpar Skolanissa jatkuu, kunnes Söderkulla skolanin uusi rakennus valmistuu (arviolta 2028).

 Salpar skolanin kiinteistössä toiminnan jatkamisen edellytyksiä arvioidaan asianmukaisen lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta erikseen viimeistään lukuvuotta ennen Söderkulla skolanin uuden rakennuksen käyttöönottoa.”

 Maria von Flittner kannatti Micaela Römanin ehdotusta.

 Kunnanhallitus piti neuvottelutauon klo 17.45-18.05.

 Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutetun ehdotuksen lisäksi oli tehty kannatettu vastaehdotus, minkä vuoksi oli äänestettävä.

  Puheenjohtaja ehdotti, että esittelijän muutettua ehdotusta kannattavat äänestävät ”jaa” ja Micaela Römanin ehdotusta kannattavat äänestävät ”ei”. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 Äänestys:

 Esittelijän muutettu ehdotus – 5 ääntä: Tuomas Alaterä, Marketta Mattila, Antti Skogster, Ritva Tarvainen, Suvi Vuoksenranta

 Micaela Römanin vastaehdotus – 6 ääntä: Esa Kantee, Clara Lindqvist, Maria von Flittner, Micaela Röman, Tom Sundbäck, Kaj Lindqvist

 Kunnanhallitus hyväksyi Micaela Römanin vastaehdotuksen äänin 5-6.

Päätös Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että opetus Salpar Skolanissa jatkuu, kunnes Söderkulla skolanin uusi rakennus valmistuu (arviolta 2028).              

Salpar skolanin kiinteistössä toiminnan jatkamisen edellytyksiä arvioidaan asianmukaisen lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta erikseen viimeistään lukuvuotta ennen Söderkulla skolanin uuden rakennuksen käyttöönottoa.

Pykälä tarkastettiin välittömästi.

Liitteet
 

Valtuusto 10.02.2025 § 14  

1323/12.00.00/2024
  

Kunnanhallituksen ehdotus

 Valtuusto päättää, että opetus Salpar Skolanissa jatkuu, kunnes Söderkulla skolanin uusi rakennus valmistuu (arviolta 2028).              

Salpar skolanin kiinteistössä toiminnan jatkamisen edellytyksiä arvioidaan asianmukaisen lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta erikseen viimeistään lukuvuotta ennen Söderkulla skolanin uuden rakennuksen käyttöönottoa.

Käsittely Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki seuraavan vastaehdotuksen:

 "Valtuusto päättää, että opetus Salpar Skolanissa jatkuu, kunnes Söderkulla skolanin uusi rakennus valmistuu (arviolta 2028). Lisäksi vähintään seuraavat vaihtoehdot selvitetään ja esittellään valtuustolle kevään 2026 aikana: 1. Etelä-Sipoon kielikylvyn siirtäminen Salparin tiloihin, 2. Salparin koulun muuttaminen suomenkieliseksi kyläkouluksi niin että se olisi Etelä-Sipoon lapsille vaihtoehtoinen lähikoulu ja 3. yksityisesti toteutettu kaksikielinen alakoulu.

 Salpar skolanin kiinteistössä toiminnan jatkamisen edellytyksiä arvioidaan asianmukaisen lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta erikseen viimeistään lukuvuotta ennen Söderkulla skolanin uuden rakennuksen käyttöönottoa."

 Kokoomuksen valtuustoryhmä teki seuraavan vastaehdotuksen:

 “Valtuusto päättää, että Salpar skola lakkautetaan lukuvuoden 2027–2028 päättyessä keväällä 2028.

 Salpar skolan toiminta lakkaa, kun Söderkulla skola uudisrakennus valmistuu. Söderkulla skolan rakentamista vauhditetaan ja varmistetaan, että koulu valmistuu viimeistään alkuvuonna 2028 ja opetus käynnistyy syyslukukauden alkaessa 2028. Päätös Salpar skolan lakkauttamisesta toimeenpannaan asteittain Salpar skolan lasten etu ja positiivinen erityskohtelu huomioiden.”

 Jenni Sademies teki seuraavan vastaehdotuksen:

 “Salpar Skolan toiminta nykyisessä muodossaan lakkautetaan, kun Söderkulla Skolan uusi rakennus valmistuu (arviolta 2028). Salpar skolan nykyisen toiminnan lakkauttaminen toimeenpannaan asteittain Salpar skolan lasten etu huomioiden.

 Kevään 2026 aikana selvitetään ja esitetään valtuustolle vähintään seuraavat vaihtoehdot: 1. Etelä-Sipoon kielikylvyn siirtäminen Salparin tiloihin 2. Salparin koulun muuttaminen suomenkieliseksi kyläkouluksi niin, että se olisi Etelä-Sipoon lapsille vaihtoehtoinen lähikoulu ja 3. koulukiinteistön vuokraaminen yksityiselle koulutoimijalle.

 Salpar Skolan kiinteistössä toiminnan jatkamisen edellytyksiä arvioidaan asianmukaisen lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta erikseen viimeistään lukuvuotta ennen Söderkulla Skolan uuden rakennuksen käyttöönottoa.”

 Jenni Sademiehen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

 Valtuusto piti neuvottelutauon klo 20.15-20.35.

 Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kaksi kannatettua vastaehdotusta, minkä vuoksi oli äänestettävä.

 Puheenjohtaja ehdotti, että vastaehdotukset asetetaan ensin vastakkain siten, että Kokoomuksen vastaehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Perussuomalaisten vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei", jonka jälkeen voittanut ehdotus asetetaan kunnanhallituksen ehdotusta vastaan. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 Äänestys 1:

 Kokoomuksen vastaehdotus - 33 ääntä

 Perussuomalaisten vastaehdotus - 9 ääntä

 Puheenjohtaja totesi, että valtuusto hyväksyi Kokoomuksen vastaehdotuksen tässä äänestyksessä äänin 33-9.

   Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" ja Kokoomuksen vastaehdotusta kannattavat äänestävät "ei". Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 Äänestys 2:

 Kunnanhallituksen ehdotus - 23 ääntä

 Kokoomuksen vastaehdotus – 19 ääntä

 Puheenjohtaja totesi, että valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen äänin 23-19.

Päätös Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

Liitteet